YKN-strategia pitka-versio

Viisausopin lajit on: kaukoviisaus [...]. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää...
Lähde: Huovinen, Veikko 1952. Havukka-Ahon ajattelija. WSOY: Helsinki. Kuudes luku, sivu 83.

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Kun kommentoitavana on kuva, tämä tarjolla oleva tekniikka ei yksinkertaisesti toimi, ellei pidä jättiruudulla kahta näkymää rinnakkain. - Heikki Poroila
  • Laitoin kuviin liittyvät tekstit näkyviin - näkyvät vain Muokkaus-tilassa. - Erkki Lounasvuori
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Näen tässä kuvassa kaikki ne viime vuosien kunnallishallinnolliset iskusanat, joilla ei nähdäkseni ole todellisuudessa saatu mitään aikaan. Jos ilman tällaista konsulttikaaviotekniikkaa ei pärjätä, ei hyvältä näytä. - Heikki Poroila
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Mikä on yksittäisen kirjaston velvoite noudattaa maakuntakirjastojen johtajien kirjoittamaa strategiaa? Kongo Müller

• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Kirjastolaitoksen tehtävä on dokumenttien säilytys ja välitys, kulttuuriperinnön vaaliminen, mutta siitä ei johdu se että se on myös yksittäisen kirjaston tehtävä - Eva, Hilkka, Jaakko
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Siirtyminen MARC21-formaatin käyttöön ei muuta kirjastojen toimintaympäristöä. MARC21:n erot FINMARC-formaattiin verrattuna ovat marginaalisia. - Heikki Poroila
• Kommentti 2: Olisiko syytä kirjata ykköskohtaan vielä yleisemmin valtion ja kuntien työnjaon muutokset? - Heikki Poroila
• Kommentti 3: En puhuisi "vain" internetistä vaan yleisemmin verkkokäytöstä ja -käyttöisyydestä, koska internetin lisäksi myös muu verkottuminen on selkeästi yleistynyt ilmiö. - Heikki Poroila
• Kommentti 4: Tarkoittaakohan "käyttäjäkunnan muutokset" sitä mitä arvelen eli kansalaisten ajankäytön ja arvostusten muutoksia, jotka ilmenevät mm. mukana kulkevien välineitten suosiossa ja julkaisufetisismin heikkenemisenä? Jos tarkoittaa, tämä on mielestäni keskeinen muutosvoima. - Heikki Poroila
• Kommentti 5: Mielestäni kohta "kilpailu käyttäjien huomiosta" on samaa asiaa kuin edellinen kohta. Itse en innostu tästä kilpailu-terminologiasta. En tiedä, miksi kirjastolaitoksen pitäisi kilpailla asiakkaista? - Heikki Poroila
• Kommentti 6: Mitähän kaikkea "aineiston muutokset" tässä tarkoittaa? Tallenneformaattien muuttumista? E-kirjoja? Verkkojulkaisemisen lisääntymistä? Olisi ehkä hyvä avata kohtaa paremmin. - Heikki Poroila
• Kommentti 7: Ilmaisu "muut ympäröivät strategiat" ei avaudu ainakaan minulle. Tarkoitetaanko tällä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden strategioita, jotka vaikuttavat kirjastoalaan? - Heikki Poroila
• Kommentti 8: Mieluummin väestön muutokset kuin käyttäjäkunnan muutokset - Inkeri Näätsaari
• Kommentti 9: Onko ei-käyttäjien määrän kasvu itsestäänselvä? Eikö se riipu monenlaisista yhteiskunnan ja yhteiskunnallisen tietoisuuden kehitystrendeistä? - Kongo Müller

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Itselleni ei ole selvinnyt, onko "asiakkaiden segmentointi" jotain, mitä kirjasto aktiivisesti harjoittaa vai jotain, mikä yhteiskunnassa reaalisesti olemassa olevana vaatii kirjastojen huomiota? Aivan erityisesti tämä kysymys nousee mieleen kakkoskuvion kohdalla. - Heikki Poroila
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Keitä ovat "institutionaaliset asiakkaat"? - Heikki Poroila
• Kommentti 2: Keitä ovat "friikit"? - Heikki Poroila
• Kommentti 3: On hienoa, että segmentointi on vihdoin virallisestikin nousemassa kirjastojen työkalupakkiin. Tässä oleva tosin maistuu ymmärrettävistä syistä aika lailla kirjoituspöydälle. Käytännön työn tueksi tarvittaisiin tutkimus, jossa pyritään kaivamaan esiin todelliset käyttäjäryhmät, joita on paljon enemmän kuin tässä. Seppo Verho
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Anteeksi nyt vaan, mutta minusta tässä suhtaudutaan ryhmään "Nuoret" kovin byrokraattisesti ja vanhahtavasti. Tässä oletetaan, että "me" tiedämme, mitä "nuoret" tarvitsevat ja haluavat. Jotenkin minä en usko, että "enemmän", tilat, luova kirjoittaminen ja "Ajatusten puuhamaa" ovat "nuorten" listan kärjessä. Mitäs jos ihan oikeasti kysyttäisiin tätä niiltä, jotka tähän ryhmään on määritelty? - Heikki Poroila
• Kommentti 2: Segmentoinnin ei pitäisi tarkoittaa sitä, että kohdennetaan palveluja tietyille ryhmille ja siten karsinoidaan asiakkaat. Se voisi tarkoittaa sitä, että tutkitaan kaikkia asiakasryhmiä ja näiden tarpeita, mutta vain yhdeksi suunnittelun taustatiedoksi. Palvelut järjestetään tarpeiden mukaan, ei ihmisryhmien tai "segmenttien" mukaan. Esimerkiksi nuoret, maahanmuuttajat tai seniorit voivat vapaasti käyttää mitä palveluja tahansa, ilman että mitenkään osoitellaan "tämä on sinua varten". MaijaB kertoi blogissaan Hjoerringin kirjastosa, johon tehty monenlaisia tiloja ja miljöitä, mutta "eri ikäryhmiä ei ole erotettu, vaan kaikki ovat tervetulleita kaikille alueille. Aikuiset ovat yhtä tervetulleita pelialueelle kuin nuoret ja nuoret puolestaan tuntuvat viihtyvän englantilaisen herraklubin näköisessä vanhan ajan kirjastossa". Kirjaston pitää olla tila, jonka kaikki osat avoimia ja kutsuvia kaikille, ja kukin voi poimia sieltä sitä mitä kulloinkin haluaa ja tarvitsee. - Jouni Juntumaa
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Mihin perustuu näkemys, että ryhmällä "Aktiivit seniorit" on "suuri vaikutusvalta"? Tarkoitetaanko, että sillä on enemmän vaikutusvaltaa kuin vastaavassa asemassa aiemmin olleilla sukupolvilla? Oman käsitykseni mukaan tämän ryhmän vaikutusvalta riippuu sekä lukumäärästä että omasta aktiivisuudesta. Määritelmän mukaan tässä kaikki ovat aktiivisia, niinkö? - Heikki Poroila
• Kommentti 2: Millä tavalla "uudenlainen vanheneminen" (mitä ihmettä se sitten tarkoittaakin, sitäkö että yhä useampi elää yhä vanhemmaksi?) vaikuttaa aineistonvalintaan? Suuret ikäluokat ovat valinneet itselleen ja vanhuutensa varalle jo pitkään. - Heikki Poroila
• Kommentti 3: Mihin perustuu oletus, että "Aktiivit seniorit" odottavat erityisesti kirjailijavieraita ja tapahtumia? Onko tässä ajatus, että esimerkiksi 1960-luvun musiikkihipit eivät kirjastoa tule käyttämään? Miksi tapahtumia odotetaan juuri kirjastolta? - Heikki Poroila
• Kommentti 4: Tässä voisi selkeämmin todeta, että nuorille pitäisi kirjastossakin tarjota sitä mistä he diggaavat, siis yhdessä tekemistä, musiikkia, pelejä, elokuvaa, verkkopalveluja ja vasta sen jälkeen tarkkaan valittuja kirjoja. Seppo Verho

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Kotipalvelu on mainittu, mutta sen tarpeen rajua kasvua kannattaisi varmaan painottaa. Seppo Verho
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Saisiko ilmaisun "Ovat hyvin heterogeenisia" muutetuksi muotoon "Muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän"? - Heikki Poroila
• Kommentti 2: Tiedämmekö vai toivommeko, että kirjastolla on suuri merkitys maahanmuuttajien sopeuttamisessa? Oman käsitykseni mukaan merkitys on suurempi kulttuurisesti suhteellisen läheltä muuttaneiden keskuudessa. Liika yleistäminen ei ole ehkä järkevää. - Heikki Poroila
• Kommentti 3: Yhteistyö muidenkin kuin kunnan muiden toimijoiden kanssa lienee yhtä tärkeää, käsittääkseni erilaiset kansalaisjärjestöt ovat maahanmuuttajien kannalta tärkeämpiäkin kuin kunnalliset. - Heikki Poroila
• Kommentti 4: Maahanmuuttajien rekrytointi - joka on sinänsä tärkeä asia - on tässä ehkä väärässä paikassa. Vai onko meillä tietoa siitä, että kirjastoala olisi jotenkin erityisen suosittu maahanmuuttajien keskuudessa? - Heikki Poroila
• KOmmentti 5: Lisäsin tekstin kielitaidon tärkeydestä (Paikallisen kielen oppiminen elintärkeä (suomi tai ruotsi paikkakunnasta riippuen)), oman kielen tärkeyden jälkeen. En tiedä jos se tallentuu, ehkä suoraan tekstiin ei sallita muutoksia? Lisäys voisi ehkä olla toisessa sananmuodossa. Gunilla Ritkaew

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Minusta kirjaston tarjonnan kuvailussa (kaikille kohderyhmille) voisi käyttää enemmän seuraavia sanoja: osallistuminen, itse tekeminen tai luominen. Kirjaston tavoitteissa voisi korostaa elämänhallintaa ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Seppo Verho
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Jos vaihdetaan "missio" tehtäväksi, pidän muotoilua varsin onnistuneena. Ehkä vaihtaisin vielä "päämäärät" tavoitteiksi. - Heikki Poroila
• Kommentti 2: Tätäkin visiota olisi voinut olla suunnittelemassa vähän heterogeenisempi porukka kuin maakuntakirjastojen johtajaryhmä. On niitä sentään pienempiäkin yleisiä kirjastoja. Joukkoon olisi mahtunut joku käytännön kirjastotyönkin tekijä ja ehkä sihteerin lisäksi joku mieskin. - Kongo Müller
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Tämä "visio 2015" on mielestäni taas tyhjää konsulttipuhetta. Kirjasto ei taatusti tuota koskaan "kokonaisvaltaista hyvinvointia", koska me emme voi vaikuttaa palkkoihin, työttömyyten, asunto-olosuhteisiin, päiväkotipaikkojen määrään, terveyspalveluihin etc. Tämä on tyhjä lupaus, vaikka ennaltaehkäisevä vaikutus onkin olemassa. - Heikki Poroila
• Kommentti 2: "Uudentyyppinen asiakaspalvelun konsepti" herättää kysymyksiä vastaamatta niihin mitenkään. Ei tulevaisuudennäkymässä voida jäädä näin epäkonkreettiseksi. Tämäkin on tyhjä lupaus, josta ei voi tietää, ovat nämä uudentyyppiset konseptit hyviä vai huonoja. Nämä seuraavan laatikon avaukset eivät konkretisoi tarjousta vaan tuottavat vain lisää konsulttisloganeita (omannäköinen palvelu - laatusisältö - rikastettu ajantasainen ammattitaito). Kirjastojen välinen yhteistyö ei ole millään tavalla uudentyyppistä asiakaspalvelua, sehän on ikivanhaa! - Heikki Poroila
• Kommentti 3: Mitä ihmettä tarkoittaa "arkipäivän dynamiikka"! Tällaisilla sloganeilla voi saada mainostoimistossa palkankorotuksen (tosin sitäkin epäilen), mutta kirjastopalveluita suunnitteleville se ei kyllä anna yhtään mitään. Pidän näitä avattuja kohtia myös puhtaana haihatteluna; suurin osa kirjastotiloista on jo rakennettu eikä niitä noin vain muutella; kirjastojen täyttäminen tapahtumilla vaatisi rahaa ja sopivia tiloja; toki ihmiset kohtaavat myös kirjastotiloissa, mutta miten se tapahtuu kirjaston verkkopalveluissa? - Heikki Poroila
• Kommentti 4: Valitettavasti en näe tässä julistuksessa mitään hyvää. Jopa otsikko, jonka kaksi ensimmäistä sanaa ovat onnistuneita, tuupertuu kolmanteen sanaan, joka typistää ikiaikaisen kokoelmatyön ja tietopalvelun osaamiskeskuksen jonkinlaiseksi fyysiseksi facebookiksi. Jos tässä talous taas elpyy, erilaisista kohtaamispaikoista ei tule olemaan pulaa. Kyllä kirjasto on mielestäni myös 2015 lähinnä korvaamaton elämysten ja tiedon keskus. - Heikki Poroila
• Kommentti 5: Kriittisistä menestystekijöitä vielä. Ensimmäisen lokeron kohdat ovat OK, paitsi että "käyttäjälähtöiset aukioloajat" tarkoittaa käytännössä aukioloa klo 6-24 välisen ajan - ainakin. Realistista? - Heikki Poroila
• Kommentti 6: En kannata siirtymistä kokoelmakeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyteen. Kirjastoja käytetään niiden kokoelman takia, ilman sitä emme ole mitään, emme myöskään 2015. Strategiassa oleva lause on vaarallista nuoleskelua. - Heikki Poroila
• Kommentti 7: Miksi "kärkihankeajattelu" tulisi hyväksyä? Missä sen ylivoimaisuus on osoitettavissa? Sen sijaan verkkotyön hyväksyminen kirjastotyöksi on oiva lause, samoin ammattimaisen johtajuuden vahvistaminen. Sen sijaan en pidä tietoyhteiskuntataitoihin opastamista kirjaston perustehtävänä. Se on koululaitoksen tehtävä. - Heikki Poroila
• Kommentti 8: Lista "arkipäivän dynamiikan" kriittisistä menestystekijöistä on juuri niin tyhjää täynnä kuin voi arvata. Miten "uudenlainen" voi olla kriittinen menestystekijä, eihän se kerro mitään ajattelun sisällöstä! "Rutiinitoimien" automatisointi lienee jo hoidettu, nyt on käynnissä tuon prosessin jälkihoito ja vahinkojen arviointi. Kirjaston "rutiinitoimien" määrittelystä ei myöskään vallitse minkäänlaista yksimielisyyttä. Eikö tässä olisi rehellisempää todeta, että kirjastoväen rutiininomaisten töitten siirtäminen asiakkaille on taloudellisesti kriittinen menestystekijä? - Heikki Poroila
• Kommentti 9: Haluaisin mielelläni kuulla, mitä tarkoittaa "monipuolinen vuorovaikutuspaletti". Mielikuvitusta se kiihottaa, mutta jostain syystä kuva ei selkiinny. - Heikki Poroila
• Kommentti 10: Minua kovin oudoksuttaa, että vuonna 2015 kirjastolla ei näytä olevan mitään tekemistä dokumenttien säilyttämisen ja välittämisen kanssa. Tokihan sitä saa visioida, vaan esimerkiksi suutarin ei visioidessaan kannattaisi unohtaa, että kenkiähän sitä piti tehdä. VESA SUOMINEN
• Kommentti 11: Ehdotan kirjastojen päävisioksi: "Kirjasto - ideoiden ja ihmisten ohjattu kohtaamispaikka". Se toisi esiin fokuksen siirtymisen kokoelmista sisältöihin ja asiakkaisiin. 'Ohjattu' sana on tarkoitetu muistuttamaan, että kirjasto on kohtaamisissakin aktiivinen toimija ainakin taustalla. Apuvisiot voisivat kuulua: "Kirjasto tukee elämän hallintaa, henkistä kasvua ja uusiutumista. Kirjaston avulla tietotulva hallintaan. Kirjastossa voi osallistua ja kuulua johonkin, se estää syrjäytymistä". Niiden tarkoitus on korostaa asiakkaiden aktiivisuutta, osallistumista ja asioiden haltuunottoa. Seppo Verho

• Kommentti 12: Visio yrittää kertoa että kirjasto on korvaamaton. Vision alakohdat eivät kuitenkaan riitä perusteluiksi, ainakaan päättäjille - tuskin henkilökunnallekaan. Asiakas löytää korvaavia paikkoja vaikka kuinka paljon. En ole asiakkaana kiinnostunut asiakaspalvelukonsepteista, dynamiikasta - Eva, Hilkka, Jaakko

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Kirjaston projektien laaja levitys, tilasuunnittelu, osallistuminen sosiaaliseen mediaan, opintonmatkat eivät ole arkipäivän dynamiikkaa muuta kuin kirjastolaisille - eivät siis toimintaa päättäjille, asiakkaille. Jos emme voi tarjota asiakkaille muuta dynaamista, niin kovin heikoissa kantimissa kirjaston tulevaisuus on; me haluamme että kirjasto ON sosiaalisessa mediassa, me haluamme että kirjastotila reagoi asiakkaiden haluihin - Eva, Hilkka, Jaakko

• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Kirjaston korvaamattomuus on tylsä, liian iso pala, hölmö sana..mikään (esim. kirkko, isänmaa, koti) ei ole korvaamaton, miten kirjasto voisi sitä olla? Kirjasto on kohtaamispaikka riittää, koska kaikki määrittelyt rajaavat tilaa käyttäjän puolesta - Eva, Hilkka, Jaakko

• Kommentti 2: pelkkä käyttäjän kuunteleminen ei ole dialogia - Eva, Hilkka, Jaakko

• Kommentti 3: kirjaston aukioloaika = henkilökunnan työaika; kun kirjastossa on valot on siellä myös asiakkaat; kun henkilökunta on yhtä monimuotoinen kuin asiakaskunta, niin silloin on helppo vastata kysyntään - Eva, Hilkka, Jaakko

• Kommentti 4: käyttäjäkeskeisessä kirjastossa on värikkäitä kansia, elämystä ja informaatiota - Eva, Hilkka, Jaakko

• Kommentti 5: "Uudenlainen tilankäyttöajattelu" tarkoittanee suomeksi kirjastotilan ja -aineiston minimoimista. Tämä on hyvin sisäistettyä uusliberalistista ideologiaa, jonka mukaan kaikki julkinen tila on lähinnä turha kustannus, poikkeuksena vain kilpailuideologiaa tukevat laitokset, esim. urheiluhallit. Kirjastostrategiassa tämä näkyy pyrkimyksenä luoda kirjastolle pieni "laatukokoelma". Tällainen laatukokoelma on yhtä tyhjä termi kuin laatuaika: kirjastoaineiston laadulle ei ole mitään selkeitä mittareita ja kulttuuri on niin eriytynyt, ettei yhteisiä arvottamiskriteereitä ole. Tosiasiassa kokoelmien supistaminen johtaa marginaalisen aineiston häviämiseen, henkisen potentiaalin näivettymiseen ja ideologiseen yksipuolistumiseen. Tuntien kirjaston suoritetavoitteet laatukokoelma olisi angloamerikkalaisen viihdekirjallisuuden kooste täydennettynä muutamalla julkkistaustaisella keitto- ja sisustuskirjalla ja juppimuistelmalla.

Kirjastourani aikana en ole koskaan törmännyt tilanteeseen, että jotain aineistoa olisi liikaa, mutta joka päivä törmään siihen, että jotain aineistoa ei ole olleenkaan tai ei riittävästi. Aineistoa voi tietysti olla liian paljon käytettävään tilaan nähden, aineisto on usein puutteellisesti järjestettyä ja varsinkin vanhemman aineiston indeksointi on surkeaa. Jos tila ei riitä, otetaan käyttöön lisää tilaa! Useat kirjastot sijaitsevat koulukeskuksissa, joista oppilasjoukon vähetessä kyllä tilaa löytyy helposti ja halvalla. Kirjasto tarjoaa ensisijaisesti aineistoa, ei ilmaa, vaikka kirjasto voi olla ja onkin myös tapaamisfoorumi. Toki kirjastojen kokoelmayhteistyötä on lisättävä, mutta kaukolainaksi saatava aineisto ei koskaan korvaa läsnäolevaa varsinkaan, jos lainaukseen kirjastokimpan sisälläkin kuuluu varaus- ja/tai kuljetusmaksu. Kokoelmien heikentäminen tekisi siis lainaamisesta maksullista.

Kirjastoaineiston voimakasta karsimista perustellaan sen vanhentuneisuudella. Vanheneminen on kuitenkin myös ideologinen ja kaupallinen termi. Sillä tiedon tasolla millä yleinen kirjasto toimii suhteellisen pieni osa aineistosta vanhenee esim. 10 vuodessa. Jonkin tutkimusalan uusin kirjallisuus voi lähtee toisenlaisesta paradigmasta kuin vanhempi, mutta nimenomaan kirjaston kannalta on tärkeää, että esim. 1980-luvun ja 2000-luvun puutarhanhoito tai kasvatustiede keskustelee oman traditionsa kanssa. Aineiston poistaminen ei saa olla tämän keskusteluyhteyden estämistä. - Kongo Müller

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Vaikea olla luotettava jos kriittisyys ei ole arvo.
• Kommentti 2: Esitetyistä "arvoista", ainoa, joka tavoittelee jotenkin sitä, mitä kirjasto on erityisesti(erotuksena esimerkiksi apteekista tai verovirastosta) on "tiedonsaannin vapaus", mikä sekin on (1) yksipuolisesti sekä (2) muutoinkin epätyydyttävästi muotoiltu. Muotoilu on epätyydyttävä mm. siksi, että käsite tieto on siinä kovin epätarkka, kun asiallisesti on kyse vapaasta pääsystä dokumentteihin. Yksipuolinen se on userismin mielessä, kun ei lainkaan huomioida laajemmin "tiedon" (asiallisesti siis dokumenttien) vapaan virtaamisen muita osapuolia, esimerkiksi vapautta, jota niiden tuottajielle voidaan tarjota heidän omien tuotostensa saamiseksi esiin yhteiskunnan yhteisessä muistissa. Sanakaan ei sanota myöskään esimerkiksi sellaisesta asiasta, kuin kirjallisuus (suppeammassa eli kaunokirjallisuuden mielessä tai sitten laajemmin, monenlaista kirjallisuutta ja myös muuta dokumentaatiota tarkoittaen), esimerkiksi sen vaalimisesta osana kulttuuria ja sivistystä. VESA SUOMINEN
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Mielestäni kirjasto ei jaa vaan välittää informaatiota, josta osa on tietoa. - Heikki Poroila
• Kommentti 2: Laadukas sisältö ei sinänsä ole luotettavuutta, mutta ilmeisesti tässä tarkoitetaan, että asiakas voi luottaa siihen, että kirjasto valikoi tarjolle mahdollisimman laadukkaita sisältöjä kirjavasta tarjonnasta. Se on hyvä arvo. - Heikki Poroila
• Kommentti 3: Luotettavuus ja ajantasaisuus ovat monimutkaisia asioita, vaikka kirjastoihmiset käyttävät näitä käsitteitä luvattoman löysästi. - Kongo Müller
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Mielestäni tässä kohdassa olisi tarpeen myös kokoelmapalveluista mainitseva oma kohta, "peruspalvelut" on turhan lavea. Kaipaan tähän siis lausetta, jolla luvataan asiakkaille tasa-arvon tarkoittavan ketään syrjimätöntä kokoelmapolitiikkaa. - Heikki Poroila
• Kommentti 2: Mitä ovat peruspalvelut? - Kongo Müller
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Tässä olisi varmaan syytä olla myös kohta "Aineistonvalinnan periaatteet ja arvot ovat kaikkien asiakkaiden nähtävissä ja arvioitavissa." - Heikki Poroila
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: En tiedä, miksi tällainen häveliäs otsikko, kun kyseessä on sananvapauden toinen puoli. Myös asian konkretisointi heijastaa minusta pahasti kesken jäänyttä analyysiä siitä, mikä tätä vapautta kirjastossa uhkaa. Kirjastojen ongelmahan ei ole sitoutuminen ideologioihin vaan asiakkaille näkymättömiin arvoihin, jotka heijastuvat kokoelmatyössä, suhtautumisessa näyttelyihin ja nettikoneisiin. - Heikki Poroila
• Kommentti 2: Jos käyttäjän tiedontarvetta vain "arvostetaan", ei oteta kantaa sen puolesta, että kirjasto ei sensuroi mitään tiedontarpeita. Minusta nykyinen muotoilu on täysin riittämätön. - Heikki Poroila
• Kommentti 3: Voidaan tietysti hurskastella, ettei sitouduta ideologioihin. Pitää kuitenkin muistaa, että suuri osa sitoutumista on piilevän indoktrinaation tulosta. Miten se estetään? - Kongo Müller
• Kommentti 4: Nyt sentään pidetään aineistojen tuntemusta, mutta ehkä voitaisiin vielä "arvostaa" myös tiedon tuottajien tarvetta ja oikeuttakin saada tuotoksiaan esiin. Ja vielä voitaisiin "arvostaa" kirjallisuutta (suppeammin tai laajemmin) yleensäkin, ettei kirjastojen vanhanaikaiselta kuulostava, mutta asiallisesti aina kovin merkityksellinen sivistyksellinen tehtävä täysin unohtuisi. VESA SUOMINEN.

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Vaikka tässä ei olla ihan ydintehtävässä, laitanpa toiveikkaan kommentin siitä, että voisi edes kirjasto tarjota niitä tiloja jopa ilmaiseksi tai vain hyvin pienellä hinnalla, kun laajemmin yhteiskunnassamme kaikenlaista (paitsi kovasti vauraiden kansalaisten) kansalaistoimintaa haittaa mm. se, että julkisen vallankin tilojen käyttöön saaminen on niin kovin kallista. VESA SUOMINEN
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Tällaista mielestäni sinänsä myönteistä inhimillistä piirrettä ei kuitenkaan kannata ottaa keskeiseksi yhteiseksi arvoksi. Tiedämme kaikki oikein hyvin, että vaikka kirjastossa X palkittaisiin ideoinnista ja katastrofiin johtaneesta ennakkoluulottomuudesta, useimmissa muissa kirjastoissa näin ei ole koskaan tehty eikä todennäköisesti tulla tekemään. Myös kirjastossa X tilanne saattaa muuttua vuoden parin sisällä. Ammattikunnan konservatiivisuus on niin voimakkaasti ristiriidassa tällaisen arvon kanssa, että sen hyväksyminen voi johtaa vain sen täydelliseen merkityksettömyyteen. - Heikki Poroila
• Kommentti 2: Ehkä tämä toimisi paremmin, jos otsikkona olisi "Ennakkoluulottomuuden tukeminen". - Heikki Poroila
• Kommentti 3: Olisikohan tähän syytä lisätä perusasioiden tunnollinen hoitaminen, se kun tuntuu olevan nykyilmapiirissä se uhanalaisin laji. Tulisi sellainen jännittävästi jännitteinen "arvo": "Perustoiminnoista huolehtiminen ja ennakkoluuloton uudistuminen". Kirjastotyö kun kuitenkin aivan oman luontonsa mukaan on hyvin merkityksellisellä tavalla yli ajan tapahtuvaa. VESA SUOMINEN
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Kannatan lämpimästi varsinkin ykköskohdan ottamista myös suomalaiseksi periaatteeksi! - Heikki Poroila
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

Lisää seuraaviin omat näkemyksesi!

Vahvuudet (+)

• Tarjoamme palveluita, joita kukaan muu ei tarjoa. - Heikki Poroila
• Kokoelmien dokumentoinnin taso ja tekniikka ovat yleisesti ottaen parempia kuin millään muulla bibliografisen tiedon tarjoajalla maailmassa. - Heikki Poroila

Heikkoudet (-)

• Heikko sitoutuminen sananvapauden aktiiviseen puolustamiseen ja edistämiseen. - Heikki Poroila
• Esivallan turha kunnioittaminen ja pelkääminen, varsinkin kun se tapahtuu hyvän asiakaspalvelun kustannuksella. - Heikki Poroila
• Erikoisammattitaito on hajallaan ympäri maata, eikä sitä pystytä kunnallisella ylläpidolla järkevästi hyödyntämään. - Heikki Poroila
• Konservatiivisuus tuntuu tässä liian kategoriselta. Kirjaston pitäisi olla positiivisessa mielessä konservatiivinen ja positiivisessa mielessä radikaali. - Kongo Müller

Mahdollisuudet (+)

• Korvaamattomien palveluiden tarjoaminen myös tulevaisuudessa. - Heikki Poroila
• Valtakunnallisesti tuotettavien palveluiden lisääminen erityisesti verkkopalveluissa. - Heikki Poroila

Uhat (-)

• Jääminen kunnallistalouden ja -politiikan lieveilmiöiden armoille. Valtio pitää saada takaamaan julkisten kirjastojen talous ja demokraattisen peruspalvelut kaikille. - Heikki Poroila
• Voimien tuhlaaminen päiväkohtaisiin innostuksenaiheisiin, joiden pitkän aikavälin hyötyä kansalaisille yliarvioidaan samalla kun peruspalveluita (kokoelmat ja tietopalvelu) aliarvioidaan. - Heikki Poroila
• Myöntyminen kaupallisen toimintalogiikan houkutuksille. Ne eivät toimi kirjastojen kierrätysmaailmassa. - Heikki Poroila

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Vähän jäin odottamaan laajempaa avausta vielä kirjastojen suhteesta muuhun sivistystyöhön ja koulusektorille sekä suhde kaupallisiin toimijoihin. Esim. Täytyykö kirjaston olla "uusi ilmainen olohuone". Missä menee raja mitä pitää tarjota ilmaiseksi ja mikä saa maksaa? Esim. musiikkiverkkokauppa vs. "kirjaston verkkokauppa".
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kommentoi "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita kommenttisi. Kommentointi edellyttää, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Kommentti 1: Niin kuin aiemmassa osiossa totesin, laatuaineisto on nykyisessä kulttuurikentässä mahdoton määritellä. - Kongo Müller
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Ehdota linkkejä "Muokkaa-tilassa" ja allekirjoita ehdotuksesi. Linkkiehdotuksen edellytyksenä on, että olet kirjautunut KirjastoWikin jäseneksi.

• Linkkiehdotus 1: Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015 [1] Antti Seppänen
• Linkkiehdotus 2: Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2020. Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkoksi [2] Antti Seppänen
• Linkkiehdotus 3:
• Linkkiehdotus 4: