Verkkostrategia

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Rakennuspalikoita koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1: Palikoista puuttuvat avoimen lähdekoodin kehitykseen tarvittavat osat. Toki kannattaa hyödyntää jotain valmista verkkoyhteisöä. - Aki A.
• Kommentti 2: Käyttöliittymän osalta kannattaisi mainita hyvin lähitulevaisuuden teknologiat, Microsoft Silverlight ja Adobe AIR. - Aki A.
• Kommentti 3: Luettelo on hyvä, muttei missään nimessä täydellinen. Kannattaisi mainita, että tämä on viitteellinen esimerkki tuettavista asioista - ettei kukaan erehdy luulemaan, että tässä on kaikki tarpeellinen vuoteen 201x -saakka. - Aki A.
• Kommentti 4: Rakennuspalikoiksi kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan verkossa nyt ja tulevaisuudessa tarjottavat palvelut (sekä ilmaiset että maksulliset). Kaikkea ei todellakaan kannata tehdä itse, vaan mieluummin hyödyntää verkossa olevia palveluita. Kirjaston ei esimerkiksi missään nimessä kannata tarjota asiakkailleen omaa blogialustaa (vaan hyödyntää Bloggeria, Liveä jne.), kotisivutilaa (Live Spaces, MySpace jne.), videostreemausta (youtube & co,). Huomattavasti tärkeämpää on kuitenkin tulevien palveluiden hyödyntäminen, esimerkiksi Googlen ja Liven karttapalvelut, pikaviestimet jne. Erityisesti maksullisia palveluita voidaan käyttää rakennuspalikoina siinä missä omaa koodia tai ostettuja sovelluksiakin. - Aki A.
• Kommentti 5: Valtion ja kuntien viranomaisten verkkopalvelut linkitettävä tähän. Heleena
• Kommentti 6: Koitetaan muistaa järjestelmäriippumattomuus? Miten hyvin MS:n ja Adoben tuottee toimii Linux-koneessa? Sami V

Verkkostrategiaa on nykyaikana mahdoton tehdä huomioimatta Web 2.0:aa ja sen tuomia mahdollisuuksia.

Web 2.0 termin kehittivät Tim O’Reilly ja Dave Dougherty 2004. He tuskin aavistivat, minkälaisen "hypetyksen" he saivat aikaan. Wikipediassa Web 2.0:n määritellään seuraavasti:

"Termillä Web 2.0 viitataan siihen, mitä jotkut pitävät World Wide Webin toisena vaiheena. Käsite on alun perin kehitetty O'Reilly and Associatesin ja MediaLive Internationalin järjestämän konferenssin markkinointiin, mutta se on sittemmin levinnyt laajempaan käyttöön.

Termin kannattajat viittaavat sillä seuraavanlaisiin asioihin:

• Siirtyminen toiminnallisempiin, www-pohjaisiin sovelluksiin
• Sosiaalisempi lähestymistapa sisällön tuottamiseen ja jakeluun, jossa korostetaan avointa kommunikointia, päätösvallan hajauttamista ja tiedon vapaata jakamista ja uudelleen käyttöä

Termin merkityksestä ei ole kuitenkaan vielä täyttä yksimielisyyttä. Epäilijät väittävät joko koko termin olevan turha, tai että sitä käytetään miten halutaan, jotta saataisiin media ja sijoittajat uskomaan, että ollaan rakentamassa jotain täysin uutta.

Monet uudet käsitteet ja teknologiat on yhdistetty Web 2.0 -ilmiöön, esimerkiksi weblogit, podcastit, RSS-syötteet, erilaiset yhteisöllisyyttä tukevat www-sovellukset kuten Wikipedia tai Flickr, www-pohjaiset ohjelmointirajapinnat, Web-standardit ja Ajax.
Lähde: Wikipedia

Kari A Hintikka on kriittisesti todennut:

• Web 2.0:n (turhiin) määrittely-yrityksiin on käytetty runsaasti aikaa
• se ei ole mikään yksiselitteisesti määriteltävä malli tai tekniikka
• syy on termin syntyhistoriassa
• kyseessä on lähinnä konsepti, joka kokoaa joukon uusia, hyväksi havaittuja toimintatapoja niin www-palvelun suunnittelussa, ohjelmoinnissa, markkinoinnissa, tuotannossa kuin strategiassakin
• innokkaimmat konsultit tosin väittävät jo, että internetin uudet mahdollisuudet muuttaisivat itse organisaatioidenkin tapoja toimia
• Web 2.0 on kooste
  • uusia ideoita
  • vanhoja tekniikoita
  • ilmaantuneita ominaisuuksia
  • havaittuja piirteitä
  • niillä ei välttämättä ole edes mitään tekemistä toistensa kanssa
    

Lähde: Kari A. Hintikka: Johdatus Web 2.0-konseptiin

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Web 2.0:aa koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1: Hienoa! heleena
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Kirjasto 2.0 tarkoittaa Web 2.0:n tekniikalla tuotettujen sovellusten ilmentymistä kirjastoalalla. Kirjasto 2.0 kuvaa interaktiivisia, yhteisöllisiä ja multimediaa hyödyntäviä verkkopalveluja, jossa käyttäjät tägittämällä, kommentoimalla ja arvioimalla osallistuvat palvelujen sisältöjen luomiseen yhdessä kirjaston henkilökunnan kanssa.

Kimmo Tuominen määrittelee Kirjasto 2.0:n seuraavasti:

• Osallistumisen arkkitehtuuri: esim. erilaiset keskustelu-, arvostelu-, suosittelu- ja äänestyssovellukset, joiden avulla käyttäjät kykenevät yhdessä ja usein ikään kuin toimintansa sivutuotteena rakentamaan hajautettua joukkovoimaa tai kollektiivista ajattelua, jota kutsutaan myös termillä parviäly.
• Uudenlainen verkkopalveluajattelu, joka painottaa etenkin tiedon löytämisen ja paikallistamisen vaivattomuutta, verkkosisällön yksilö- ja ryhmäkohtaista räätälöitävyyttä sekä käyttäjien osallistumista palvelun tuottamiseen.
  

Lähde: Kimmo Tuominen: Kirjasto 2.0 ja tulevaisuuden näyttöluettelot, Tietolinja 2/2006.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Kirjasto 2.0:aa koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Yhteisöllisyys on viime vuosien aikana levinnyt laajalti verkkomaailmaan. Se on tuonut piristysruiskeen verkon tekniseen kehittymiseen, sillä yhteisöllisyys edellyttää tekniikaltakin luovuutta ja uusia ratkaisuja tyydyttääkseen sovellustasolla ihmisten yhdessä toimimisen tarpeita.

Joidenkin mielestä tekniset ratkaisut – Web 2.0, Kirjasto 2.0 – ovat jopa kulkeneet edellä ja tätä kautta ohjanneet kehitystä liikaakin. Oli kuinka oli, tarjolla on runsaasti uusia sovelluksia, joista kirjastomaailma voi ottaa mallia omille sovelluksilleen. Kirjastot voivat osallistua yhteisöllisien verkkopalveluiden toimintaan - Wikipedia, YouTube, Flickr, IRC-Galleria, Habbo Hotel, SecondLife ym. – ja saada samalla niistä käytännön hyötyä omalle toiminnalleen etenkin tiedonhaussa.

Keskeistä verkkoyhteisöllisyydessä ovat osallistuminen ja yhdessä tuotettujen verkkopalveluiden avoimuus sekä tietosisältöjen parempi käytettävyys.

Hajautettu asiasanoitus eli tagitys kuuluu oleellisesti lähes jokaiseen yhteisölliseen sovellukseen, samoin verkkopalveluun liittyvän yksittäisen tietosisällön arvottaminen (ranking) ja kommentointimahdollisuus. Kirjastosovelluksissa asiakkaiden antamat asiasanat on syytä erottaa kirjaston antamista asiasanoista.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Yhteisöllisyyttä koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1: Yhden isonkin kirjaston asiakkaat ovat liian pieni joukko tuottamaan tarpeeksi tageja, arvotuksia ym. Vähät hukkuvat nimekemassaan. Olisi hyvä jos eri kirjastoissa tehdyt tagit ym. menisivät yhteen laariin ja olisivat kaikkien käytössä. Olisiko kirjastojen yhteinen nimeketietokanta hyvä idea? Seppo Verho
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Kirjastot.fi –verkkopalvelu toimii yleisten kirjastojen verkkopalvelujen keskuspaikkana, kehittämisyksikkönä ja koordinoijana. Kirjastot.fi:n toimintaa ohjaa Yleisten kirjastojen neuvosto ja valtakunnallinen ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki kirjastosektorit.

Keskeisimmät Kirjastot.fi:n verkkopalvelut:

• Yhteisten Kirjastot.fi:n verkkosivujen toimittaminen kolmella kielellä (suomi, ruotsi,englanti)
• Tiedonhaku (Tiedonhaun portti, Linkkikirjasto, Frank-monihaku)
• Kirjallisuus (kirjat, kirjailijat, kustantajat, palkinnot, kirjallisuusaiheiset linkit ym.)
• Kirjastot (kirjastohaku, kokoelmatietokannat, tilastot ym.)
• Kirjastoala (ajankohtaiset asiat, keskustelut, koulutus, avoimet työpaikat ym.)
• Musiikki (musiikkikirjastojen yhteinen verkkopalvelu)
• Lapsille suunnatut verkkosivut

Tavoitteet

Olemassa olevia verkkopalveluja kehitetään ja ylläpidetään. Tavoiteajanjaksona tulossa olevia uusia tai uudistuvia verkkopalveluja:

• Kirjallisuuden valtakunnallinen verkkopalvelu omalla nimekerekisterillä ja yhteisöllisillä ominaisuuksilla. Valmistumisajankohta 2008-2009.
• ”Kysy” tai ”Kysy kirjastosta”, semanttiseen webiin perustuva ontologiapohjainen, yhteisöllinen kysymys-vastaus-verkkopalvelu, joka uudistaa ja korvaa nykyisen ”Kysy kirjastonhoitajalta” verkkopalvelun. Valmistumisajankohta 2008.
• Linkkikirjaston käyttöliittymän uudistaminen ja yhteisöllisyyden mukaan ottaminen. Valmistumisajankohta 2008.
• Chat-tekniikkaan perustuva keskustelufoorumi tiedonhakuun. Valmistumisajankohta 2007-2008.
• Nuorten kirjallisuusaiheinen yhteisöllinen verkkopalvelu. Valmistumisajankohta 2008.
• Verkkotilastointisovellus, jonka kautta saadaan tarkempia tilastoja kirjastojen verkkopalvelujen käytöstä. Valmistumisajankohta 2008.
• Lasten verkkopalvelu, valmistumisajankohta 2009.

Resurssit ja rahoitus

Kirjastot.fi:n toiminnan jatkumiseksi vuotuisen kehittämistyöhön osoitetun määrärahan on säilyttävä ennallaan indeksikorotukset huomioiden.

Kirjastot.fi:ssä on tällä hetkellä 4 kokopäivätoimista kirjastoammatillista henkilöä:

• 1 johtava suunnittelija
• 3 suunnittelijaa

Tulevina vuosina tarvitaan olemassa olevien sekä uusien valtakunnallisten verkkopalvelujen toteuttamiseen ja ylläpitoon lisää 3 kokopäivätoimista henkilöä:

• 1 uudet verkkotekniikat hallitseva suunnittelija (2008 alkaen)
• 1 kirjastoammatillinen suunnittelija (2009 alkaen)
• 1 kirjastoammatillinen suunnittelija (2010 alkaen)

Uusien henkilöiden työpaikat voivat sijaita valtakunnallisesti muuallakin kuin Kirjastot.fi:n toimitiloissa.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Kirjastot.fi:tä koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1: Kannattaisiko myös mainita tavoitteena yhteistyö muiden julkishallinnon keskeisten verkkopalveluiden kanssa? - Aki A
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Nelli-portaali (National Electronic Library Interface) on kansallinen kirjastojen tiedonhakujärjestelmä ja työkalu tiedonhakuun ja tiedonhallintaan. Lähtökohtana on kirjastojen asiakkailleen tarjoamien elektronisten aineistojen käytön helpottaminen. Portaalissa haun voi kohdistaa useisiin tietokantoihin. Nelli mahdollistaa myös asiakkaiden tunnistamisen ja tarjoaa personoituja palveluja, kuten omat kirjahyllyt ja omat tietokantaryhmät. Nelli-portaali on käytössä yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa sekä yleisissä kirjastoissa.

Tiedonhakuportaali on toteutettu MetaLib- ja SFX-ohjelmistolla. Sovellusten ja tietämystietokantojen ylläpidosta, koulutuksesta ja käyttötuesta vastaa Kansalliskirjaston Kirjastoverkkopalvelujen Nelli-toimisto. Maakuntakirjastot puolestaan vastaavat yleisten kirjastojen portaalien käyttöönotosta, sisällöllisestä ylläpidosta, paikallisten käyttöliittymien räätälöinneistä ja käyttökoulutuksesta. Portaalin ylläpito perustuu Kansalliskirjaston ja maakuntakirjastojen kesken solmittuun palvelusopimukseen. Nykyinen sopimus on voimassa 1.1.2007 - 31.12.2009.

Tavoitteet

Nelli-portaaliin liittyviä yleisiä linjauksia käsitellään Kansalliskirjaston palveluja koordinoivissa ryhmissä. Nelli-portaalia ja siihen liittyviä palveluja kehitetään Kansalliskirjaston ja kirjastojen yhteistyönä projektipäällikköryhmässä. Tarvittaessa perustetaan väliaikaisia työryhmiä.

Keskeisimmät tavoitteet yleisten kirjastojen sektorilla:

• Lisätä portaalin käyttöä ja tunnettavuutta sekä henkilökunnan että asiakkaiden keskuudessa.
• Tarjota keskitetysti yleisten kirjastojen asiakkaille luotettavia elektronisia aineistoja ja edistää täten laadukkaan tiedon saantia ja käyttöä.
• Saada kaikki kirjastojen aineistotietokannat ja kirjastojen tuottamat verkkoaineistot sekä muut yleisten kirjastojen kannalta keskeiset aineistot Nelli-yhteensopiviksi.
• Edistää FinELibin kautta muodostuvien aineistokonsortioiden lisensioimien e-aineistojen tarjontaa yleisten kirjastojen tarpeet huomioon ottaen.
• Kehittää asiakkaiden tunnistautumispalveluita ja sitä kautta lisätä personoitujen palveluiden käyttöä ja mahdollisuuksien mukaan myös aineistojen etäkäyttöä. Etäkäytön toteuttamisessa pyritään alueelliseen yhteistyöhön.
• Lisätä eri kirjastosektorien välistä yhteistyötä.

Resurssit ja rahoitus

Opetusministeriö rahoittaa keskitetysti Kansalliskirjaston tarjoaman portaalipalvelun henkilöstökulut, ohjelmistojen ja palvelinympäristön ylläpitokulut ja kehittämiskuluja.

• Kirjastojen aineistotietokantojen ohjelmistolaajennusten vuotuiset ylläpitokustannukset sisältyvät kirjastojen talousarvioon.
• Portaalien paikallisesta ylläpidosta vastaavat maakuntakirjastot, työ sisältyy normaaliin kirjastotyöhön.
• Mahdolliset laajemmat rakenteelliset uudistukset ja paikallisin elektronisiin aineistoihin liittyvät ohjelmistolaajennukset sekä tunnistautumispalvelu ja etäkäytön mahdollistaminen saattavat vaatia erillisen rahoituksen.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Nelli-portaalia koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Viestintäviraston mukaan: "Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan asioiden hoitamista osaksi tai kokonaan sähköisessä viestintäverkossa tarjottua palvelua käyttäen. Asiointiin käytettävän palvelun tarjoaja voi olla esimerkiksi verkkokauppa, rahalaitos tai viranomainen. Sähköisessä asioinnissa palvelujen turvallisen käytön edellytyksinä on muun muassa käyttäjien tehokas tunnistaminen ja palvelussa välitettävien tietojen suojaaminen."

Kirjastoissa voi sähköisesti asioida kirjastojärjestelmien kautta:

• lainojen uusinta
• varausten teko
• henkilötietojen ylläpitäminen
• uutuusvalvonta
• maksujen hoitaminen

Lisäksi kirjastot tarjoavat omaan toimintaansa liittyviä sähköisiä palveluita ja lomakkeita: työasemien varaus, kirjastokorttihakemus, aineiston hankintaehdotus, kaukopalvelutilaus, palautelomake.

Kirjastojen työasemilta on pääsy verkkosivuille, joissa voi sähköisesti asioida. Julkishallinnon sähköisen asioinnin paikat ja mahdollisuudet löytyvät koottuina Suomi.fi:n verkkosivuilta. Verkkokaupat ja -pankit ovat myös käytettävissä kirjastojen työasemilta.

Tavoitteet

Sähköinen asioinnin tarjonta lisääntyy koko ajan myös julkisella sektorilla, sillä tätä kautta asionti on helpompaa ja nopeampaa kuin perinteinen virastoasiointi. Lisäksi tällä saadaan selviä säästöjä ja palvelu pystytään tarjoamaan ympärivuorokautisesti.

Kirjastoissa tavoitteet ovat:

• Kirjastojen omien sähköisten palvelujen lisääminen.
• Sähköisen asioinnin opastaminen kirjastoissa.
• Sähköisten palvelujen tarjoaminen kirjastojen työasemilta (esim. verkkokaupat ja –pankit)
• Yhteistyö Suomi.fi:n Asiointi ja lomakkeet -palvelun kanssa. Palvelu on maksuton niin kansalaisille, yhteisöille kuin yrityksillekin.
• Väestörekisterikeskuksen HST-kortin (Henkilökohtainen Sähköinen Tunnistaminen) liittäminen kirjaston verkkopalvelujen pohjaksi.

Resurssit ja rahoitus

Sähköisen asioinnin resursseja ja kustannuksia on vaikea arvioida.

• Yhteisöllisyyden mukaantulo kirjaston verkkopalveluihin on laajassa mielessä sähköistä asiointia. Resurssit ja rahoitus tulee arvioida kunkin verkkopalvelun yhteydessä.
• Kirjastojärjestelmien toimittajat vastaavat omien sähköisten asiointien uudistamisesta ja kehittämisestä.
• Verkkoyhteistyö linkitystasolla ei aiheuta varsinaisia kustannuksia.
• Kustannuksiin on syytä varautua, jos kirjastot osallistuvat HST-kortin valtakunnalliseen kehittämiseen ja edistämiseen.
• Sähköisen asioinnin opastaminen kirjastoissa kuuluu kirjastojen perustyöhön, johon ei tarvita erillisrahoitusta.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Sähköistä asiointia koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:

Lähtökohta

Kansallisesti digitoinnin lähtökohtana ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat aineistot, jotka digitoituina ovat tutkijoille ja muillekin kiinnostuneille helpommin verkon kautta saavutettavissa ja käytettävissä ajasta tai paikasta riippumatta. Digitoinnilla suojataan myös alkuperäistä aineistoa, joka saattaa olla niin huonokuntoista, ettei sitä enää voi lainata käyttöön.

Suomessa kansallista digitointiohjelmaa koordinoi Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos yhteistyökumppaneinaan kotimaiset kirjastot, arkistot ja museot sekä Pohjoismaat.
Lähde: Mikrokuvaus- ja konservointilaitos

Digitointiyhteistyö rakentuu eKAM (elektroninen kirjasto, arkisto, museo) -kumppanuusryhmän ympärille. eKAM-yhteistyö tähtää digitoinnin ja sen rakenteiden edistämiseen Suomessa. Resurssit tulee kohdentaa oikein ja eri toimijoiden roolit on määriteltävä. Yhteiset digitointihankkeet kuuluvat yhteistyön tavoitteisiin. Ryhmässä on jäseniä keskeisistä muistiorganisaatioista.
Lähde: eKAM

Digitointiyhteistyön ja -hankkeiden avuksi on kehitetty Mikaela –laatutyökalu, joka palvelee hankkeita suunnittelussa, budjetoinnissa, tekijänoikeusasioissa, aineistovalinnoissa ja vertailukumppaneiden etsimisessä. Eurooppa-tasolla digitointiasioista huolehtii Minerva-hanke.
Lähteet: Mikaela -laatutyökalu ja Minerva-hanke

Kansalliskirjaston sivuilta löytyvät kuvaukset tähän mennessä digitoiduista kokoelmista.
Lähde: Digitaaliset kokoelmat

Yleisten kirjastojen digitointipanos on toistaiseksi ollut vähäinen ja näkyy lähinnä paikallisesti tärkeiden kulttuuriaineistojen digitoinnissa mm. Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa ja Seinäjoella. Kirjasto 10:ssä on pilottiprojektina digitoitu valikoima vanhoja levyjä, jotka ovat kuunneltavissa tai ladattavissa HelMet-kirjastojärjestelmän kautta.
Lähde: Kuuntele musiikkia HelMetistä

Tavoitteet

• Yleisten kirjastojen tulee digitointiin liittyvissä sisältö- digitointitekniikka-asioissa toimia läheisessä yhteistyössä Kansalliskirjaston ja muiden muistiorganisaatioiden kanssa.
• Käytetään Mikaela-laatutyökalun suosituksia digitoinnin hyvistä käytännöistä. Sitä kautta voi löytyä myös hyvä yhteistyökumppani ja vertaistuki yksittäiselle kirjastolle.
• Paikallisesti tärkeiden digitoitavien aineistojen kartoitus, rajaus ja valinta sekä niiden suhde kansallisesti merkittäviin aineistoihin.
• Paikallisesti digitoitavista aineistoista tiedottaminen ja niiden kokoaminen linkitystekniikalla yhteiseen verkkopaikkaan.
• Olemassa olevan tekniikan hyödyntäminen tallennusformaateissa, käsittelyohjelmissa ja käyttöliittymissä.

Resurssit ja rahoitus

Digitointi on kallista ja työlästä toimintaa ja siksi ainakin yksittäisen kirjaston on huolella mietittävä, mitä aineistoja aikoo digitoida.

• Rahoitusta tarvitaan digitoinnin ostopalveluun Kansalliskirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitoksesta.
• EU-rahoituksen hakeminen suositeltavaa
• Henkilöresursseja paikalliseen digitointiin

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Digitointia koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Kaukopalvelu on kirjastosektorit ylittävää yhteistoimintaa. Opetusministeriön ylläpitämän tilastotietokannan ohjeistuksen mukaan kaukolaina on muulta kirjastoilta (eri hallinnon alaiselta) saatu laina tai sen sijaan otettu kopio. Tämän määritelmän mukaan kaukolainaksi lasketaan myös seutu- ja etälainat mikäli ne ovat kirjastolaitosten välisiä.

Yleisten kirjastojen kaukopalvelun kehitykseen vaikuttavat seudullinen yhteistyö, uudet kirjastoaineistot ja uudet tekniikat.

Kaukopalveluohjeistuksen mukaan kirjasto voi pyytää kaukolainaksi toisesta kirjastosta sellaista aineistoa, jota ei ole omassa kokoelmassa. Kaukolainaohjeistus koetaan nykyään usein kirjastoissa asiakaspalvelua rajoittavaksi ja sen muuttamisesta käydään keskustelua. Kirjastosektorien neuvostot pyysivät vuonna 2005 opetusministeriötä tekemään koko kirjastokenttää koskevan kaukopalveluselvityksen. Toistaiseksi asia ei ole edennyt ministeriössä.

Kaukolainapyynnöt tehdään lähinnä kirjastolta toiselle lähetettävin sähköpostipyynnöin tai eri järjestelmiin annettavien kirjastokohtaisten käyttäjätunnusten avulla. Kirjastojen välillä aineisto kulkee kirjeinä, postipaketteina tai rahtikuljetuksina.

Kirjastojen yhteisjärjestelmien myötä aineistojen yhteiskäyttö (seutulainaus) on lisääntynyt yleisissä kirjastoissa. Kirjastojärjestelmiin on kehitetty uusia tapoja hoitaa kirjastolaitosten välistä lainausprosessia. Myös alueellisia kuljetuspalveluita on kehitetty.

Etälainaus on toinen perinteisen kaukopalvelun rinnalle noussut aineistojen yhteiskäytön muoto. Etälainauksessa pyytävä kirjasto jää kaukolainaprosessissa pois ja asiakas saa haluamansa lainan suoraan kotiinsa. Etälaina on mahdollista palauttaa asiakkaan kotikirjastoon.

Seutu- ja etälainauksessa kirjastot voivat sopia keskenään omat lainakriteerit, jotka eivät noudata varsinaista kaukopalveluohjeistusta. Kirjastot voivat esimerkiksi lainata kaikkea hyllyssä olevaa aineistoa tai vapauttaa koko kokoelmansa yhteiskäytön piirissä olevien kirjastojen asiakkaiden lainattavaksi.

Kaukolainausta hoidetaan tällä hetkellä hyvin hajanaisesti eri tekniikoin ja periaattein. Tiedotus useista rinnakkaisista aineiston kuljetuspalveluista ja niitä säätelevistä ohjeista tuovat haasteita kirjastoille. Tilanne voi näyttäytyä asiakkaalle ulospäin sekavana.

Kirjastojen lisensioidut sähköiset aineistot tuovat omat haasteensa. Lisenssineuvotteluissa ei aina huomata tai ei ole mahdollista ottaa huomioon kaukolainauksen tarpeita. Sähköisten aineistojen osalta kirjastojen kokoelmat ovat vaarassa muuttua paikallisiksi ja vain oman asiakaskunnan käytössä oleviksi e-kokoelmiksi. FinELib-konsortio pyrkii neuvotteluissaan ottamaan huomioon myös kaukolainauksen tarpeet siten, että suurimmassa osassa tarjottuja aineistoja on oikeus ei-kaupalliseen pienimuotoiseen kaukolainaukseen.

Tavoitteet

• Kaukolainauksen kehittämisessä pääpainon tulee olla käytäntöjen yhtenäistämisessä sekä automaation ja asiakkaan omatoimisuuden lisäämisessä.

• Monimutkaisia ja päällekkäisiä aineiston tilauskäytäntöjä tulee pyrkiä yksinkertaistamaan siten, että aineistotilauksen teko näyttäytyy asiakkaalle yhtenäisenä palveluketjuna riippumatta kirjaston sisäisistä työkäytännöistä.

• Kaukopalveluohjeistus on pohdittava uudelleen ja uudet käytännöt kerätään KirjastoWikiin kirjastosektoreiden yhteistyönä.

• Järjestelmien kehitystyössä on otettava huomioon kaukopalvelun standardit ja pyrittävä kirjastojen välillä yhtenäisiin käytäntöihin. Näin taataan tasapuolinen asiakaspalvelu.

• Lisensioitujen aineistojen kaukolainaus on pienimuotoista ja taloudellisesti vähämerkityksistä, mutta asiakkaan tiedonsaannin kannalta sillä voi olla suuri merkitys. Tämän vuoksi yhteiskäyttö ja kaukolainaus tulee ottaa huomioon myös yksittäisen kirjaston ja kustantajan välillä käytävissä sopimusneuvotteluissa. On tärkeää, että lisensioidut sähköiset aineistot saadaan koko kirjastokentän käyttöön.

Resurssit ja rahoitus

• Kaukolainaus on yleensä asiakkaalle maksullista. Kirjastolaitokset määräävät maksujen suuruuden itsenäisesti.
• Maakuntakirjastojen harkinnanvaraisen valtionosuuden yhtenä perusteena on kaukolainojen määrä.
• Kaukolainauksen uusien tekniikoiden kehittämiseen tarvitaan erillistä OPM:n hankerahoitusta.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Kaukopalvelua ja aineistojen yhteiskäyttöä koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:

• Kommentti 2:
• Kommentti 3:

Lähtökohta

Suomen yleisten kirjastojen tilastot

Kirjastojen perustilastot löytyvät valtakunnallisesta Suomen yleisten kirjastojen tilastot -verkkopalvelusta. Kirjastot päivittävät tilastotietonsa tietokantaan itse, mutta ennen niiden julkaisemista lääninhallitukset tarkistavat tietojen oikeellisuuden. Tietokannasta voi hakea monipuolisesti kirjastoittain, tunnuslukujen sekä aikasarjojen mukaan.

Tilastotietokanta keskittyy kirjastojärjestelmien tuottamiin kokoelma-, hankinta-, poisto-, lainaus- ja kävijätilastoihin. Ainoastaan yksi tunnusluku Verkkokäynnit mittaa kirjastojen omien verkkosivujen käyttöä. Tämä tunnusluku on tilastollisesti epäluotettava, sillä verkkokäyntitietojen keräystavat vaihtelevat suuresti kirjastoittain.

Verkkotilastointi

Opetusministeriö myönsi selvitysrahaa vuodelle 2006 verkkotilastointia varten. Selvityksen teki Rami Heinisuo Eduix Oy:stä ja sen pohjalta aloitettiin syksyllä 2007 verkkotilastointisovelluksen suunnittelu ja rakentaminen.

Tavoitteet, Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokanta

Suomen yleisten kirjastojen tilastot -verkkopalvelu on vuodesta 1999 lähtien toiminut samalla sovellusalustalla. Sovellusalusta tullaan vaihtamaan vuonna 2009 uudenaikaisemmaksi, raporttipohjaiseksi tilastosovellukseksi.

Uusi tilastointisovellus:

• Osaa huomioida paremmin kuntamuutokset sekä seutu- ja yhteistyökirjastot.
• Laskee tilastot ja tunnusluvut nopeammin ja monipuolisemmin.
• Mahdollistaa viedä uudelle raportointialustalle kansallisen perustilaston lisäksi kirjastokohtaisia tilastoja, joissa kaikkien kirjastojen ei tarvitse olla mukana (esim. kirjastoautolainat).

Tavoitteet, Verkkotilastointi

Tavoitteena on luoda yleisille kirjastoille yhdenmukainen verkkopalveluiden tilastointitapa sekä yhteinen tilastointipalvelu. Mittaussovellus valitaan lokakuussa 2007 ja tilastotietojen keruu alkaa vuoden 2008 alusta.

• Tilastointi perustuu selainpohjaiseen mittaukseen ja edellyttää kirjastoilta mittaustagien asettamista verkkopalveluihin.
• Kirjastot.fi vastaa tilastointipalvelun toiminnasta.
• Tilastoinnissa käytetään kolmea mittaria: vierailut, kävijät ja sivulataukset. Näistä vierailu on virallinen verkkopalveluiden käytön mittari. Mittauksessa voidaan tarvittaessa erottaa kirjaston omassa verkossa tapahtuva verkkoasiointi.
• Kirjastot voivat itse seurata päivittäin omien verkkopalveluidensa tilastoja. Tilastointipalvelusta saa monipuolisesti tietoja verkkopalveluiden käytöstä.
• Kirjastot tallentavat ainakin alkuvaiheessa verkkopalveluiden tilastonsa kerran vuodessa tilastotietokantaan.

Resurssit ja rahoitus, Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokanta

• Nykyisen sovelluksen vaihtaminen raportointipohjaiseksi vaatii erillisrahoituksen vuodelle 2009.
• Tilastotietokannan palvelinkustannukset edellyttävät vuotuisen rahoituksen.

Resurssit ja rahoitus, Verkkotilastointi

• Verkkotilastointi alkaa olemassa olevalla rahoituksella vuodelle 2007, mutta on syytä varautua sovelluksen kehittämiskustannuksiin vuonna 2008.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Tilastointia koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Helsingin kaupunginkirjasto yleisten kirjastojen keskuskirjastona on osallistunut vuodesta 2005 alkaen projektiin: ”FinnONTO – Suomalaiset semanttisen webin ontologiat”. Projektissa on mukana useita tahoja edustaen tutkimus-, kulttuuri- ja yrityssektoreita. Kirjaston kannalta FinnONTO:n tärkeimmät saavutukset ovat:

• YSO – Yleinen suomalainen ontologia, joka rakennettiin yleisen suomalaisen asiasanaston, YSA:n pohjalta. YSO julkistettiin keväällä 2007 ja siitä tuli kansallinen perusontologia, johon kiinnittyvät myöhemmin erikoisalojen ontologiat.
• ONKI-selain, jonka ideana on tukea tiedonhakijoiden ja tiedon indeksoijien tarpeita tarjoamalla heille helppokäyttöisen käyttöliittymän ontologioiden hyödyntämiseen. ONKI-selaimen avulla käsitteitä ja niiden suhteita voi selailla esimerkiksi käsitehierarkioiden, aakkosellisen hakemiston ja käsitteiden välisten linkkien avulla. Käsitteitä voi hakea tekstihaun avulla, jossa tärkeänä ominaisuutena on dynaaminen hakutulos, joka päivittyy tekstikenttää täydennettäessä.
  

Ks. YSO / ONKI

• OPAS-prototyyppi, joka tehtiin diplomityönä ”Kysy kirjastonhoitajalta” verkkopalvelun uudistuksen pohjalle.
  

Ks. Diplomityö / Antti Vehviläinen.

Tavoitteet

FinnONTO jatkuu Semanttinen web 2.0 –projektina vuoden 2008 alusta. Helsingin kaupunginkirjasto on hyväksytty konsortion jäseneksi. Kirjastojen verkkopalveluiden käytettävyyden ja kilpailukyvyn kannalta semanttisuus on tärkeää. Kirjastoa kiinnostaa alkavassa projektissa:

• ontologioiden ja ONKI-palvelimen jatkokehittäminen.
• Kaunokin, kaunokirjallisuuden sanaston ontologisointi ja hyödyntäminen ONKI-selaimen kautta Kirjallisuuden verkkopalvelussa.
• projektin synnyttämät yhteisölliset ratkaisut

Resurssit ja rahoitus

• Semanttinen web 2.0 –projektiin osallistuminen edellyttää omarahoitusosuutta, jota vastaan saadaan Tekes-rahoitusta.
• Omarahoitusosuus tarvitaan vuosille 2008-2010, jolloin kolmivuotinen projekti päättyy.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Semanttinen web 2.0:aa koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Aineiston kuvailu luetteloinnin, luokituksen ja asiasanoituksen avulla on kirjastojen perustyötä. Nykyään aineiston kuvailun voi ostaa, kopioluetteloida tai tehdä itse. Vaihtoehdot eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä käytetään rinnakkain. Lopputulos on kuitenkin sama – kuvailutiedot päivitetään kirjastojärjestelmiin julkista ja sisäistä käyttöä varten. Valmiita luettelointitietoja voi ostaa BTJ:stä. Kopioluetteloida voi useammasta eri paikasta, käytetyin on Fennica, Suomen kansallisbibliografia. Aineiston kuvailua tehdään alusta alkaen itse etenkin erikoiskokoelmien ja harvinaisaineiston kohdalla.

Kirjastot käyttävät aineiston kuvailussa pääasiassa neljää verkkosanastoa, jotka kaikki ovat verkossa avoimesti kaikkien käytettävissä:

• Verkko-YKL, joka on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän verkkoversio. Se sisältää YKL:n taulukot ja hakemiston - myös musiikin osalta. Verkko-YKL:ää ylläpitää Helsingin kaupunginkirjasto – Yleisten kirjastojen keskuskirjasto.
• Verkko-HKLJ, joka on Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmän verkkoversio. Se sisältää HKLJ:n taulukot ja hakemiston. Verkko-HKLJ:ää ylläpitää Helsingin kaupunginkirjasto – Yleisten kirjastojen keskuskirjasto.
• Verkko-Kaunokki, joka on fiktiivisen aineiston asiasanasto. Sen sisällöllisestä ja toiminnallisesta ylläpidosta vastaa Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Verkko-Kaunokki perustuu BTJ Kirjastopalvelun julkaisemaan painettuun asiasanastoon Kaunokki: fiktiivisen aineiston asiasanasto.
• YSA – Yleinen suomalainen asiasanasto, joka on apuväline sekä painetun että sähköisen aineiston asiasanoitukseen ja aiheenmukaiseen tiedonhakuun. YSA:aa ylläpitää Kansalliskirjasto.

YSA on myös ontologisoitu kansalliseksi perusontologiaksi YSO – Yleinen suomalainen ontologia FinnONTO-projektin toimesta. YSO toimii verkossa ja sitä voi käyttää ONKI-selaimen avulla.

Tavoitteet

Kirjastoon hankittavan aineiston kuvailu on jatkossakin kirjaston yksi perustehtävistä.

• Web services-rajapintojen kehittäminen YKL-verkkopalvelulle sekä YSA- ja Kaunokkipalveluille, jotta niitä voidaan hyödyntää ohjelmallisesti esim. kirjastojärjestelmissä tai verkkosivuilla.
• Perus- ja erikoissanastojen ontologisoinnin myötä kirjastojärjestelmiin voidaan siirtää kuvailutietoja ottamalla käyttöön ONKI-selain. Selaimen ideana on tarjota tiedonhakijoille ja indeksoijille kehittynyt käyttöliittymä ontologioiden hyödyntämiseen.
  • ONKIn avulla käsitteitä ja niiden suhteita voi selailla esimerkiksi käsitehierarkioiden, aakkosellisen hakemiston ja käsitteiden välisten linkkien avulla.
  • Käsitteitä voi hakea tekstihaun avulla, jossa tärkeänä ominaisuutena on dynaaminen hakutulos, joka päivittyy tekstikenttää täydennettäessä.
• Verkko-Kaunokkia tullaan hyödyntämään perustettavassa kaunokirjallisuuden nimekerekisterissä. Asiasanoja voi lähestyä Genren, Teeman, Henkilön (toimijan), Paikan (miljöön), Ajan ja Muut sanat mukaan ja tästä lajittelusta muodostetaan fasetit kaunokirjallisuuden teoshakuun.

Suomesta puuttuu varsinainen kirjastojen yhteisluettelo, yhteinen nimekerekisteri. Tällaista suunnittelee Kansalliskirjasto ja jos se saadaan aikaiseksi, niin luettelointikäytännöt muuttuvat kirjastoissa oleellisesti, sillä silloin kaikki kirjastot voivat hyödyntää yhteistä nimekerekisteriä, eikä luettelointia tarvitse enää tehdä moneen kirjastojärjestelmään.

Yhteisluettelon mahdollinen tulo mullistaa koko kirjastojärjestelmiin liittyvän konseptin. Sillä tarvitaanko tällöin enää useita kirjastojärjestelmiä, jos lainauksenvalvonnan ja lainaajarekisterin voisi hoitaa yhdestä paikasta?

Resurssit ja rahoitus

• ONKI-selaimen käyttöönotto ei vaadi suuria kustannuksia, mutta edellyttää nykyisissä kirjastojärjestelmissä muutoksia.
• Verkko-Kaunokin ontologisointi tehdään Semanttinen Web 2.0 –projektiin sijoitetulla rahoituksella FinnONTO-konsortion kanssa.
• Yhteinen nimekerekisteri on iso hanke ja edellyttää päärahoituksen Kansalliskirjastosta.
• Yhteinen kirjastojärjestelmä on niin iso asia, että sen resurssit ja rahoitus pitää selvittää omana kansallisena yhteisselvityksenä.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Aineiston kuvailua ja verkkosanastoja koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Osaava henkilöstö on kaiken perusta kirjastojen verkkotoiminnassa. Verkon nopea kehitys aiheuttaa jatkuvaa muutosta osaamisessa ja ammattitaidossa. Kirjaston asiakkaat hakevat sujuvasti verkon hakukoneilla, mutta kirjasto-osaamista tarvitaan entistä enemmän täydentämään asiakkaan omia hakutaitoja. Asiakkaiden opastaminen ja opettaminen edellyttää henkilöstöltä verkkopedagogisia taitoja.

Tavoitteet

Verkkotoiminnan kannalta tulevina vuosina on tärkeätä, että:

• kirjastoilla on riittävä, pysyvä ja ammattitaitoinen henkilöstö
• verkkotoiminta hyväksytään osaksi muuta kirjastotyötä
• verkkotoiminta virallistetaan henkilöstön toimenkuviin
• henkilöstö saa riittävää perus- ja täydennyskoulutusta verkkotyöstä
• osa henkilöstön työstä siirtyy verkkoon sinne, missä muutkin ovat, esim. keskustelupalstat
• henkilöstö omaksuu yhteisölliset verkkopalvelut osaksi omaa työkulttuuriaan ja oppii hyödyntämään niitä monipuolisesti omassa työssään

Resurssit ja rahoitus

Tehokas ja tuottava verkkotoiminta vaatii henkilöstöresursseja. Nykyiset tehtävät ja toimenkuvat on käytävä perusteellisesti läpi, koska yksittäisillä kirjastoilla ei useinkaan ole mahdollisuuutta palkata lisähenkilökuntaa verkkotyöhön.

Henkilöstön kouluttamiskustannuksiin on varauduttava.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Henkilöstöä koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Kirjastoalan peruskoulutusta annetaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Lisäksi useat eri tahot järjestävät alaan liittyvää kursseja ja täydennyskoulutusta. Verkkotoiminta ei koulutuksessa tällä hetkellä korostu, mutta sen asemaa pitää kohentaa, jotta kirjastot voivat tarjota ammattimaista osaamista ja neuvontaa tulevaisuuden kirjastotyössä. Parhaiten verkkokoulutus näkyy kirjastoalan täydennyskoulutuksessa.

Monet kirjastot ympäri Suomea järjestävät verkkokoulutusta asiakkailleen. Osanottajamääristä päätellen asiakkaat kokevat tällaisen toiminnan tärkeäksi. Tämän voi tehdä yhdessä kaupallisten tahojen kanssa, esim. kirjaston tiloissa järjestettävään verkkopankkien käyttökoulutukseen pankit osallistuvat mielellään.

Tavoitteet

• koulutuksella osaava, ammatti- ja verkkotaitoinen henkilöstö
• peruskoulutukseen verkko-osaamisen kursseja
• peruskoulutukseen verkko-opettamisen kursseja
• monipuolista täydennyskoulutusta
• asiakkaille yleistä sekä tiettyihin teemoihin liittyvää verkkokoulutusta ja -opetusta
• kirjastojen verkkoon tuottama koulutusmateriaali Kirjastot.fi:n kautta saataville

Resurssit ja rahoitus

• Kirjastojen on syytä varata entistä enemmän rahaa henkilökunnan kouluttamiseen.
• Opetusministeriön tuettava verkkotoimintaan liittyviä kursseja ja täydennyskoulutusta.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Koulutusta koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Viestinnällä tarkoitetaan verkkostrategiassa kirjastotoiminnan markkinointia ja mainostamista verkossa.

Kaikilla kirjastoilla on omat toimitetut verkkosivut, joilla kerrotaan perustiedot: Yhteystiedot ja aukioloajat, Palvelut, Tiedonhaku, Lehdet, Lapset ja nuoret, Musiikki, Ajankohtaiset asiat ja tapahtumat.

Kirjastot.fi:n Kirjastoala-kanavalla kirjastoilla on useita mahdollisuuksia viestittää: Avoimia työpaikkoja, Ajankohtaista kirjastoalalla, Ammattikalenteri, Koulutusta, Tapahtumia, Tiedotteita. Näitä mahdollisuuksia kirjastot käyttävät paljon ja näin saadaan ainakin muille kirjastoille viestitettyä nopeasti ajankohtaiset asiat ja tapahtumat.

Ulkoisessa markkinoinnissa tiedotusvälineillä on keskeinen asema. Kirjastoista kirjoitetaan lehdissä ja varsin myönteisessä hengessä. Radio- ja tv-kanavat haastattelevat ja välittävät uutiskuvaa kirjastoista. Etenkin paikallisiin tiedotusvälineisiin kirjastoilla on hyvät suhteet. Uutisointi ja tätä kautta kirjaston markkinointi onnistuu useimmiten maksutta.

Pääasiallisin ulkoinen markkinointi kirjastoissa tapahtuu painetun jaettavan materiaalin kautta. Maksulliset kirjastomainokset tiedotusvälineissä ovat olleet harvinaisia.

Tavoitteet

Verkkomarkkinointiin on nykyään monia mahdollisuuksia, eikä se ole edes kustannuksiltaan kallista tai tekniikaltaan monimutkaista. Tavoiteajanjaksolla:

• kirjastojen tulee kiinnittää huomiota omien verkkosivujensa kiinnostavuuteen ja grafiikkaan, sillä ne ovat yllättävän tärkeitä tekijöitä verkkomaailmassa.
• verkkosivujen optimointi sillä tavalla, että käytetään verkkosivujen title-kenttä mahdollisimman hyvällä tavalla.
• visuaalisuus mukaan kirjastomarkkinointiin, sillä kuva-/ääniviestintä tavoittaa tutkitusti parhaiten asiakkaat.
• satutunnit, kirjavinkkaukset ym. voidaan videoida ja laittaa verkon kautta katseltaviksi.
• Kirjastoradion toiminnan laajentaminen valtakunnalliseen käyttöön, jotta kirjastot voivat markkinoida tapahtumiaan ym.
  • Kysy-palveluun tulleiden kysymysten vastaukset voidaan osittain nauhoittaa Kirjastoradion kautta kuunneltaviksi.
• kirjastot mukaan yhteisöllisiin verkkopaikkoihin markkinoimaan toimintaansa ja aineistoaan eri asiayhteyksissä:
  • kirjaston esittelyvideoita voi viedä maksutta YouTubeen.
  • valokuvia kirjaston tapahtumista voi viedä maksutta esim. Flickriin.
    • Flickrissä voi markkinoida myös kirjastoon hankittua uutta aineistoa, niin kuin jotkut kirjastot jo tekevätkin, ks. Keski-Espoon bestseller hylly tai Westmont Public Library.
  • valokuvia voi tallentaa myös kotimaiseen Kuvat.fi -verkkopalveluun, joka perii 5 euron kuukausimaksun palvelintilasta.
  • nuorten suosimaan HabboHoteliin voi perustaa oman kirjastohuoneen virtuaalipäivystyksellä.
  • kolmiulotteiseen virtuaalimaailmaan SecondLifeenvoi rakentaa kirjastopalveluja, joita käyttävät asiakkaiden luomat avatar-hahmot.
  • kaikkien käyttäjien yhteisessä linkkikokoelmassa Delicio.us:ssa kirjastot voisivat ylläpitää linkkikokoelmaa, joka edistäisi kirjastoaineiston tunnettavuutta ja käyttöä.
  • kirjastot voisivat perustaa omat sivut esim. MySpace:iin, Facebookiin tai Friendsteriin
  • Google:n uusi Open Social-palvelu voisi ehkä olla hyvä vaihtoehto kun kirjastot perustavat omat yhteisölliset palvelut
  • yhteisessä kirjastossa LibraryThingissä kirjastot voisivat laatia kirjahyllyjä erikoiskokoelmista tai valikoimaluetteloita.
  • kirjastot voivat osallistua tärkeimpiin keskusteluryhmiin ja markkinoida sieltä käsin kirjastosta saatavaa aineistoa tai tietoa, esim. tällä hetkellä suosituimmalla keskustelupalstalla: Suomi24 Keskustelu.
• kirjastotoiminnan markkinointi (kokeilumielessä) hakukoneiden hakutulosten yhteydessä ostamalla kirjastoalalle tärkeille asiasanoille mainostilaa vaikkapa Googlesta.
• selvitetään matkapuhelimen mahdollisuuksia kirjastomarkkinoinnissa.
• perustetaan uusi viestintävirka, johon kuuluisi valtakunnallinen kirjaston verkkomarkkinointi sekä kirjastojen viestinnän tukeminen paikallisella tasolla.

Resurssit ja rahoitus

• Viestintä on kirjastojen perustoimintaa ja se kuuluu henkilöresursseineen kirjastojen vuotuisiin talousarvioihin.
• Yhteisöllisiin verkkopaikkojen kautta tapahtuva markkinointi ei vaadi muita kuin sitä tekevän henkilön työaikaan kuuluvia kustannuksia edellyttäen, että kirjastolla on käytössä tuottamiseen tarvittavaa välineistöä: digikamera, videokamera ym.
• Kirjastoradiolla on kehittämisrahoitus Opetusministeriöltä vuodelle 2007. Jatkorahoitusta tarvitaan tavoiteajanjaksolla.
• Valtakunnallinen verkkomarkkinointiin keskittyvän viestintäviran perustaminen ja siihen liittyvät vuotuiset kustannukset
• Kirjastoalan valtakunnallinen verkkomarkkinointi hakukoneiden yhteydessä tai kännyköiden kautta aiheuttavat kustannuksia.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Viestintää koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Mediakasvatuksen tehtävä on edistää kansalais- ja tietoyhteiskuntavalmiuksia sosiaalista vahvistumista ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa toimintaa. Mediakasvatuksen tarve liittyy selkeästi yhteiskunnassa tapahtuvaan viestinnän ja mediakulttuurin sekä tieto- ja viestintäteknologian kasvuun.

Sekä aikuisille että lapsille tiedonhallintataidot ovat keskeinen osa oppimaan oppimista. Tämän tukemisessa kirjastoilla on hyvin merkittävä rooli. Kirjastotyöntekijät ovat hyvin selvillä siitä, että tiedonhankinta vaatii yhä suurempaa perehtyneisyyttä erilaisiin tiedonlähteisiin, ja että kirjastoilla on oma vastuualueensa informaatiolukutaitoisen käyttäjäkunnan ohjaamisessa.

Tavoitteet

• Kriittinen medialukutaito
• Tiedonhallinta- ja hankintataitojen vahvistaminen
• Sosiaalinen media oppimisen apuna
• Kirjasto aktiiviseksi toimijaksi sosiaalisessa mediassa
• Mediakasvatuksen ymmärrys lisääntyy ja mediakasvatusta tehdään tiedostaen
• Toimitaan yhdessä muiden mediakasvatusalan tahojen kanssa

Edellytykset

• Uusia yhteistyökumppaneita ja muutoksia toimintakulttuurissa
• Pedagogiikan tuntemusta, käsitteiden ja menetelmien hallintaa
• Opettamisen ja ohjaamisen taitoja
• Mediakasvatus nähdään osana perustyötä
• Tarvitaan täydennyskoulutusta
• Tarvitaan perehtyneisyyttä sosiaalisen median ja sen toimintakulttuuriin tarjoamiin mahdollisuuksiin

Resurssit ja rahoitus

• Hyödynnetään kirjastossa jo olemassa olevaa osaamista ja tietämystä
• Rekrytoinnissa huomioitava mediakasvatuksen tarpeet
• Kannustetaan henkilökuntaa monipuolisiin tehtäväkokonaisuuksiin
• Järjestelyihin osallistuvat muutkin tahot kuin kirjastot
• Mediakasvatus synnyttänee yhteisprojekteja, joissa kirjastoja mukana ja joihin tarvitaan rahoitusta

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Mediakasvatusta koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1: Onko jokin erityinen syy, että mediakasvatuksen, viestinnän kohderyhmä on ainoastaan lapset? Voisi sen asian nähdä laajemminkin. Asko Rossi
• Kommentti 2: Asko toi esiin tärkeän näkökohdan. Kirjaston mediakasvatusasiantuntijat Maria Repo ja Pirjo Sallmén muokkasivat tekstin uudestaan laajemmalla näkökulmalla. - Erkki Lounasvuori, Verkkostrategiatyöryhmän pj.
• Kommentti 3:Voi tehdä keskusteluryhmän verkkoon, mutta vaatiiko se erityisen alustan? Ryhmä 1
• Kommentti 4:Erityisesti aikuisille kriittistä suhtautumista verkkomaailmaan; lähdekritiikki, tietoturva, tietosuoja.
• Kommentti 5:Mikä on koulun rooli mediakasvatuksessa?
• Kommentti 6: Opastajien kehittämispäivässä 4.3.2008 esitetyt kommentit:
  • sosiaalinen media: vaikea välillä työn ohessa käydä keskustelua yleisissä keskusteluryhmissä
  • toivottiin yhteistä seudullista oppimisympäristöä
  • Kirjastot.fi, Kirjastoseuran forum, blogit, Facebook ovat jo olemassa - vaatii etsimistä
  • kaikessa opastuksessa olisi hyvä seurata mukana mediakasvatuksen näkökulma
  • tavoitteena pelkojen lieventäminen uutta tekniikkaa kohtaan
  • verkkoyhteisön tietoturva hyvä huomioida opastuksissa (esim. yksityistietojen levittäminen Facebookissa)
  • kouluissa jo annetaan mediakasvatusta, haasteellista pohtia, mikä olisi uutta, jota koulut eivät jo tarjoaisi
  • Vantaan kouluissa ei anneta mediakasvatusta
  • mediakasvatuksen opetus kouluissa yleisesti on hyvin kirjavaa, erityisesti alakouluissa vähäistä. Kaikissa kouluissa ei välttämättä ole edes tietokoneita. Siksi kirjaston rooli yhtenäistämässä ja varmistamassa lasten medialukutaidon perusteita olisi toimiva.
  • opettajat ovat kiitelleet kirjaston tarjoamaa mediakasvatuksen opetusta (Espoo)

Lähtökohta

KirjastoWiki on kirjastojen yhteinen, Mediawiki-alustalla toimiva avoimen lähdekoodin sovellus kirjaston omiin yhteisöllisiin verkkotarpeisiin. KirjastoWiki on pääosin kaikille avoin ja sen sisältöön ja etenkin kommentointiin voivat osallistua muutkin kuin kirjastossa vakituisesti työskentelevät. KirjastoWiki ei korvaa Kirjasto.fi:n kirjastoalaa kokoavia verkkosivuja, vaan valikoidusti hoitaa sellaisia osa-alueita, joissa mediawiki-alusta on joustavampi kuin Kirjastot.fi:ssä käytössä oleva Meteor-julkaisujärjestelmä.

Tavoitteet

KirjastoWikin kehittäminen alkoi keväällä 2007 kirjastoissa käynnissä olevien projektien ja hankkeiden kuvauksilla. Seuraavaksi keskitytään käyttöliittymän suunnitteluun ja rakenteen määrittelyyn sekä graafiseen ilmeeseen.

Kehitettävät sisältökokonaisuudet:

• Kirjastohistoria
• Kirjaston organisaatiot
• Kirjastokohtaiset artikkelit
• Kirjastoalan projektit (käynnissä olevat ja toteutuneet)
• Kirjastoalan sanasto ja käsitteet
• Kirjastoalan hyvä käytännöt (vrt. Library Success)
• Kirjastoalaa koskevat matkakertomukset
• Kaukopalvelun käsikirja

KirjastoWikin ja tietosanakirja Wikipedian välille rakennetaan sisällöllinen yhteys päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Resurssit ja rahoitus

• KirjastoWikin sisältö muodostuu pääosin kirjastolaisten oman työpanoksen kautta, joten näiltä osin ei aiheudu kustannuksia muuta kuin kirjastojen henkilökustannuksia omissa talousarvioissaan.
• Kirjastot.fi:n tekninen suunnittelija vastaa palvelun teknisestä ylläpidosta ja jatkokehittämisestä.
• KirjastoWikin palvelimen ylläkustannukset aiheuttavat vuotuisia kustannuksia.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan KirjastoWikiä koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Kärjistäen voi todeta, että tiedonhaku verkossa on pääosin siirtynyt hakukoneille, kuten Google, MSN ym., eikä kirjastoilla ole siihen paljon vaikuttamisen mahdollisuutta. Tutkitusti lähes kaikki aloittavat tiedonhaun verkon hakukoneilla ja siirtyvät saatujen hakutuloslinkkien avulla eteenpäin.

Tärkeintä onkin suunnitella kirjastojen omat verkkopalvelut sellaisiksi, että ne näkyvät hakukoneiden hakutuloksissa ensimmäisten joukossa. Välillä tässä on jo nyt onnistuttu hyvin, mutta parantamisen varaa on ja etenkin kirjastojen uusien verkkopalveluiden kohdalla asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Tiedonhaun portti

Tiedonhaun portissa tietoa haetaan jäsennellysti useista eri paikoista hyödyntämällä kirjastojen luokitusjärjestelmää sanastoineen sekä tuomalla hakutulostiedot käyttäjälle jaoteltuina eri otsikoiden alle. Mukana on myös viitetietoja kirjastojen aineistotietokannoista joko yksittäisestä kirjastosta tai monihaun kautta useammasta kirjastosta samanaikaisesti.

Tiedonhaun portin tekniset ratkaisujen avoimuus mahdollistaa uusien piirteiden mukaan liittämisen ja ennen kaikkea ominaisuudet ovat hyödynnettävissä muissa kirjaston tuottamissa palveluissa.

Tiedonhaun portti näkyy hakukoneiden kautta hyvin, sillä hakukoneet rankkaavat hakutuloksissa korkealle etenkin Tiedonhaun portin aakkosellisen hakemiston.

Frank-monihaku

Frank-monihaulla voi hakea useammasta kokoelmatietokannasta samanaikaisesti. Kokoelmatietokannat on jaettu hakuryhmiin: Kaikki kirjastot, Erikoiskirjastot, Kunnan- ja kaupunginkirjastot, Maakuntakirjastot, Maakuntakirjastoalueet ja Yliopistokirjastot

Hakuryhmien sisällä voi hakea joko kaikista tietokannoista samanaikaisesti tai valita hakuun mukaan vain tietyt kokoelmatietokannat. Hakutuloksia voi lajitella ja sijaintitietojen kautta voi paikantaa aineiston saatavuuden.

Frank-monihaku on toteutettu avoimella lähdekoodilla. Sovellusta voi vapaasti käyttää ja muokata omiin tarkoituksiinsa.

Verkkotiedonhaun oppaat

Kirjastot ovat tuottaneet verkkotiedonhaun oppaita. Ne löytyvät listattuna Kirjastot.fi:stä.
Lähde: Verkkotiedonhaun perusteita

Tavoitteet

Tiedonhaun portti

• Jatkaa kolmikielisenä itsenäisenä sovelluksena verkossa.
• Sen käyttämä semanttinen teknologia tullaan hyödyntämään kirjaston muissa verkkopalveluissa, kuten Kysy kirjastosta, Linkkikirjasto ja Kirjallisuuden verkkopalvelu.

Frank-monihaku

• Käyttöliittymä kehitetään sellaiseksi, että Frankin hakutulokset saadaan suoraan näkyviin kirjaston ja mahdollisesti muidenkin tuottamissa verkkopalveluissa.
• Frank-hakutuloksista pääsy aineiston kirjastosijaintietojen lisäksi myös kaupallisiin palveluihin, esim. kirjakauppoihin.
• Tilastointia kehitetään sellaiseksi, että saadaan kokonaiskäytön lisäksi tilastoja eniten käytetyistä kyselyistä tekijä-, nimeke- ja sijaintikirjastotasolla.

Verkkotiedonhaun oppaat

• Verkkotiedonhaun oppaita ei kannata enää perinteisessä muodossa tuottaa verkkoon, vaan ne on rakennettava verkkokurssi-muotoon, yhteistyössä esim. Opetusviraston kanssa.

Resurssit ja rahoitus

Tiedonhaun portti

• Tiedonhaun portti on saanut vuodelle 2007 Opetusministeriön rahoituksen, eikä hae enää vuosille 2008-2011 projektirahoitusta, vaan vakiintuu osaksi Kirjastot.fi:n peruspalveluita.
• Tiedonhaun portin käyttämän teknologian soveltaminen muissa verkkopalveluissa aiheuttaa kustannuksia, mutta kustannukset jakaantuvat soveltaville verkkopalveluille.
• Tiedonhaun portin ylläpito palvelimella aiheuttaa vuotuisia kustannuksia.

Frank-monihaku

• Frank-monihakua on kehitetty ostopalveluina ja jatkossakin kustannuksia syntyy tätä kautta koko tavoiteajanjakson ajan.
• Frank-monihaun ylläpito palvelimella aiheuttaa vuotuisia kustannuksia.

Verkkotiedonhaku

• Verkkotiedonhaun opetuskurssit ovat suuritöisiä ja onnistuvat parhaiten yhteistyössä jonkin muun tahon kanssa, esim. Opetusvirasto. Rahoituskin kannattaa tällöin hankkia yhteisesti, esim. EU:n rahastojen kautta.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Tiedonhakua koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Kysy kirjastonhoitajalta

"Kysy kirjastonhoitajalta” valtakunnallisessa kysymys-vastaus-verkkopalvelussa tiedonhaun ammattilaiset kymmenistä kirjastoista ja tietopalveluista vastaavat asiakkaiden lähettämiin kysymyksiin. Mukana vastaamassa on kunnan- ja kaupunginkirjastoja, erikoiskirjastoja, korkeakoulukirjastoja sekä erikoistietopalveluita. Palvelu on toiminut Kirjastot.fi:ssä vuodesta 1999 lähtien.

Palvelun nykyinen kehittämistyö alkoi vuonna 2006 kansallisessa FinnONTO-projektissa, jossa diplomityönä syntyi Antti Vehviläisen kehittämä prototyyppi semanttisen webin ideoihin ja työkaluihin perustuvasta kysymys-vastaus-palvelusta.

Palvelua on kehitetty prototyypin pohjalta keväästä 2007 lähtien. Uudessa ”Kysy kirjastosta” tai ”Kysy” hankkeessa kysymys- ja vastauskäytännöt pysyvät lähes samoina, mutta semanttisen webin työkalut mahdollistavat ontologioiden ja niiden selaamisen mukaantulon, jolloin tiedonhaussa niin asiakkaat kuin virkailijatkin voivat paremmin hyödyntää ”Kysy kirjastosta” palvelun arkistossa olevia tuhansia kysymyksiä vastauksineen.

iGS Tietohuoltoasema

iGS Tietohuoltoasema on Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä verkkotietopalvelu, joka on toiminut vuodesta 2001 alkaen ja jossa asiakkaat voivat kysyä mitä vain. Asiakkaat saavat Helsingin kaupunginkirjaston työntekijöiden vastauksen sähköpostitse ja vastaukset myös julkaistaan iGS:n verkkopalvelussa.

Verkkopalvelun ohella iGS:iin kuuluu liikkuva tietotynnyri, joka kiertää erilaisissa tapahtumissa pääkaupunkiseudulla kertomassa kirjaston palveluista. Lisäksi iGS kuuluu radiossa. iGS:n radiotiimi tekee yhteistyössä Ylen aikaisen kanssa Kysy mitä vain -ohjelmaa. Ohjelmassa vastataan viikoittain suorassa lähetyksessä yhteen kuuntelijan lähettämään kysymykseen.

Tavoitteet, Kysy kirjastosta

”Kysy kirjastosta” tai ”Kysy” palvelussa tavoitteena on, että:

Asiakasliittymässä:

• asiakas voi itse lähettää oman kysymyksensä suoraan sovellukselle, joka analysoi kysymykseen liittyvät asiasanat ja etsii niiden avulla vastausarkistosta kysymykseen liittyviä samankaltaisia vastauksia.
• asiakas voi kuten ennenkin lähettää kysymyksensä lomakkeella kirjaston vastauspalveluun ja saa vastauksen sähköpostiinsa.
• mahdollisuuksien mukaan osaan kysymyksistä vastauksen voi kuunnella tai katsella.
• asiakkaat voivat jatkossa myös kommentoida vastauksia ja ehdottaa omia asiasanoja kuvailemaan vastausta.

Virkailijaliittymässä:

• kysymys-vastausparien asiasanoitus paranee sisällöllisesti ja teknisesti kansallisen ontologian YSOn ja ONKI-käyttöliittymän avulla.
• aikaisempia vastauksia voi hyödyntää tehokkaammin.
• vastausliittymässä on suoria hakuyhteyksiä sekä omiin että muiden tuottamiin hakupalveluihin - näitä samoja ominaisuuksia voidaan tarjota myös asiakkaiden käyttöliittymässä.

Tavoitteet, iGS

iGS-palvelussa tavoitteena on, että:

Verkkopalvelun asiakasliittymässä:

• avataan keskustelufoorumit asiakkaille: asiakkaat voivat kommentoida vastauksia ja vaikeat kysymykset avataan wiki-hengessä asiakkaiden vastattaviksi (toteutus: tammi-helmikuu 2008)
• tarjotaan asiakkaille iGS-vastauksia kuunneltavaksi (toteutus: 2008)
• kehitetään verkkopalvelua edelleen: terävöitetään visuaalista imagoa ja tarjotaan asiakkaille lisää mahdollisuuksia osallistua (esim. mahdollisuus äänestää/ pisteyttää iGS-vastauksia tyyliin "iGS Klassikot")
• tarjotaan edelleen asiakkaille henkilökohtaista palvelua, säilytetään iGS:n imago palveluna, joka on kieleltään ja hengeltään lähellä ihmistä
• tuodaan esiin vastaajajoukon persoonallisuuksia (aloitetaan Kuukauden vastaaja -palstan julkaiseminen joulukuussa 2007)

Tietotynnyrin työssä:

• Tietotynnyrin yhteyttä Helsingin kaupunginkirjastoon vahvistetaan: tynnyriin on lisätty yhteys kirjaston lainauksenhallintaan ja näin tynnyri toimii "minikirjastona" (voidaan esim. tehdä kirjastokortteja ym.)
• Tietotynnyrin toimintaa vahvistetaan ja tynnyrin keikkatahtia kasvatetaan, tynnyrin avulla markkinoidaan kirjastojen palveluja, erityisesti tietopalvelua

Kysy mitä vain -ohjelmassa:

• Lähetykset tallennetaan ja julkaistaan äänitiedostoina iGS:n verkkopalvelussa
• Yhdessä Ylen kanssa kehitetään ohjelman sisältöä

Resurssit ja rahoitus

Kysy kirjastosta

• ”Kysy kirjastosta” kysymys-vastaus-verkkopalvelulle on jo vuodelle 2007 Opetusministeriön rahoitus määrittelyyn ja prototyypin kehittämiseen.
• Vuonna 2008 tarvitaan lisärahoitusta hankkeen tietotekniseen toteuttamiseen, koulutukseen ja markkinointiin.
• Vuoden 2008 aikana ”Kysy kirjastosta” palvelu on kokonaisuudessaan tuotannossa ja vastaajakirjastot huolehtivat jatkossa, niin kuin tähänkin asti oman talousarvionsa puitteissa itse, minkälaisella henkilötyöpanoksella he osallistuvat vastaustoimintaan.
• Vuotuiset palvelimen ylläpitokustannukset ja ohjelman lisenssikustannukset koskevat koko ajanjaksoa 2007-2011.

iGS Tietohuoltoasema

• iGS-palvelun vastauksista huolehtivat jatkossakin Helsingin kaupunginkirjaston virkailijat kirjaston oman talousarvion puitteissa.
• iGS:n kehittäminen edellyttää osittain ulkoista rahoitusta.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Kysy -palveluita koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1: Nämä kaksi palvelua ovat erinomaisia, johtuen yksinkertaisesti vastaajien ammattitaidosta. Näiden markkinointiin kannattaisi ehdottomasti panostaa enemmän - nämä ovat sellaisia palveluita, joille on todellinen tarve ja toisaalta mikään muu taho ei näitä Suomessa nykyisellään tarjoa. - Aki A
• Kommentti 2: KYSEISILLÄ PALVELUILLA ON MERKITYSTÄ VAIN, MIKÄLI VASTAUKSET OVAT NOPEITA. NOPEUTEEN PITÄISI PANOSTAA, MIKÄLI PALVELUA AIOTAAN MARKKINOIDA. Heleena
• Kommentti 3: Osiosta puuttuu HelMet-kirjastojen Kysy online -chatpalvelu. Annan mielelläni lisätietoja. Terv. Rauha Lönn
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Kirjallisuus koostuu kahdesta erillisestä hankkeesta, Kirjallisuuden verkkopalvelu ja kirjailijoihin keskittyvä Kitka 2. Tarkoitus on koota kaunokirjallisuuteen ja kirjailijoihin liittyviä verkkoaineistoja kirjastojen yhdessä toimittamaan valtakunnalliseen verkkopalveluun Kirjastot.fi:n palvelinympäristöön.

Kirjallisuuden verkkopalvelu

Kirjallisuuden verkkopalvelusta on meneillään kansallinen, keväällä 2007 alkanut Turun kaupunginkirjaston organisoima esiselvitys, jossa kartoitetaan tarpeet ja ehdotetaan toteutusmalli tuleville vuosille.

Kitka 2

Kirjailijahankkeesta on meneillään Vaasan kaupunginkirjaston organisoima jatkoselvitys Kitka 2. Siinä valitaan aikaisempaan selvitykseen Kitka 1:een ja tekniseen kartoitukseen pohjautuen tietotekninen sovellus, johon yhdistetään kirjastojen tuottamat kirjailijasivustot/-tietokannat. Sovellus tulee olemaan kiinteä osa kansallista Kirjallisuuden verkkopalvelua.

Tavoitteet, Kirjallisuuden verkkopalvelu (1)

• Verkossa on kirjastojen yhteinen kirjallisuuden verkkopalvelu, jossa yhdistyvät kirjastojen kaunokirjallisuuteen liittyvä asiantuntemus sekä uusin tieto- ja verkkoteknologia.
• Kirjallisuuden verkkopalvelu on yhteisöllisesti kehittyvä, niin käyttäjien kuin kirjastoammattilaisten panosta hyödyntävä kokonaisuus, jonka avulla tavoitetaan myös uusia kirjastopalveluiden käyttäjiä.
• Verkkopalvelu on myös kirjaston työntekijöiden oma ideoiden ja tiedon jalostamo, jossa jo tehtyä työtä voidaan hyödyntää.
• Verkossa on erillinen teosrekisteri, jonne tallennetaan kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuja asiakaskommentoinnit huomioiden.
• Sisällönkuvailua voivat tehdä kirjastoammattilaiset eri puolilla Suomea yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaan.
• Sisällönkuvailun perustana kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokki
• Tällä tavoin otetaan verkostona haltuun ja saatetaan haettavaan muotoon vähitellen kaunokirjallisuuden koko kirjo, ja rekisteristä kasvaa suomalaisen kaunokirjallisuuden tiedonhaun perustyökalu.

Tavoitteet, Kirjallisuuden verkkopalvelu (2)

Teosrekisterissä sovelletaan semanttisen webin työkaluja. Yksittäisten teosten lisäksi voidaan tuoda esiin niiden välisiä yhteyksiä ja assosiatiivisia verkostoja sekä niiden muodostamia temaattisia kokonaisuuksia. Teosrekisteri toimii paitsi itsenäisenä tietokantana, myös osana KulttuuriSampo-palvelua. KulttuuriSammon sovellusten avulla voidaan tehdä näkyviksi mm. teosten kulttuurihistoriallisia ja maantieteellisiä yhteyksiä.

Teosrekisterissä hyödynnetään verkon muita kaunokirjallisiin teoksiin liittyviä tietosisältöjä linkittämällä ja "kutsumalla" (mash up) niitä osaksi palvelua. Näin saadaan esim. kirjastojen verkkoon tuottamia sisältöjä näkymään myös kirjallisuuden verkkopalvelussa.

Semanttisten sovellusten, kuten esim. Kaunokin ontologisoinnilla voidaan sisällönkuvailussa paremmin ottaa huomioon fiktiivisten aineistojen erityispiirteet.

Kaunokirjallisuuden teosrekisterillä tulee olemaan kaksi funktiota:

Tiedon etsijälle

• Toimii perinteisenä tiedonhaun ja aineiston paikallistamisen välineenä.
• Rekisteriin voi tehdä monipuolisesti hakuja.
• Kattava sisällönkuvailu mahdollistaa kiinnostavat löydöt.
• Hakutuloksia voidaan rikastaa muista palveluista saatavalla lisätiedolla ja -materiaalilla.
• Aineistojen saatavuuden voi tarkistaa kirjastojen kokoelmatietokannoista.

Osallistuvalle käyttäjälle

• Rekisterin uudenlainen näyttöluettelo mahdollistaa käyttäjän aktiivisen ja uutta luovan panoksen.
• Näyttöluettelo muodostaa alustan, jolla käyttäjä voi jalostaa luettelointitietoja kuvailemalla teosten sisältöjä, suosittelemalla, jakamalla ja arvioimalla lukukokemuksia.
• Kirjalla on ns. ”book information” ja ”social information”. Nämä kaksi näkökulmaa kirjaan yhdistyvät uudessa verkkopalvelussa.

Tavoitteet, KITKA 3

• Kirjailijasivustojen ja –tietokantojen yhdistäminen Kitka 1 -projektin loppuraportin (Riitta Kuisma, 24.5.2006) tietojen perusteella
• Mukaan kaikki maakuntakirjastot
• Yhteys kaunokirjallisuusprojektiin, kirjallisuuden verkkopalveluun
• Paikallisen omaleimaisuuden säilyttäminen, harrastajakirjailijoiden huomioiminen
• Monipuoliset hakuominaisuudet, helppokäyttöinen hakuliittymä, aineistot haettaviksi Nellin kautta
• Aineistojen kuvailu
• Teknisesti varma
• Edullinen rakentaa ja ylläpitää
• Tyylikäs ulkoasu
• Sijoituspaikka ja tekninen ylläpito Kirjastot.fi:ssä
• KirjastoWiki kehittämisalustana

Resurssit ja rahoitus, Kirjallisuuden verkkopalvelu

• Kirjallisuuden verkkopalvelun kehittäminen ja siihen liittyvät kustannukset painottuvat vuosille 2007-2009. Tämän jälkeen palvelun ylläpidosta vastaavat kaikki kirjastot yhdessä ja kustannukset ovat pääosin henkilökustannuksia kirjastojen omissa talousarvioissa.
• Turun kaupunginkirjasto jatkaa Opetusministeriön projektirahoituksella kaunokirjallisuushankkeen vetäjänä vielä vuodet 2008 ja 2009.
• Projektirahoituksen tulee sisältää tietoteknisten ja markkinointikustannusten lisäksi yhden kirjastoammattilaisen vuotuisen henkilötyöpanoksen. Vuodesta 2010 alkaen henkilötyöpanos siirtyy Kirjastot.fi:hin pysyväksi resurssiksi. Henkilön työpaikka voi kuitenkin sijaita missä tahansa yleisessä kirjastossa.
• Kaunokirjallisuuden nimekerekisteri perustetaan Kirjastot.fi:n palvelinympäristöön. Perustaminen aiheuttaa kertaluontoisten kustannusten lisäksi jatkuvia vuotuisia ylläpitokustannuksia.

Resurssit ja rahoitus, Kitka 2

• Kitka 2, kirjailijatietokannan perustaminen aiheuttaa kustannuksia vuonna 2008, jonka jälkeen kustannukset ovat pääosin sisällölliseen ylläpitoon liittyviä henkilökustannuksia kirjastojen omissa talousarvioissa.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Kirjallisuutta koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:
• Kommentti 5:

Lähtökohta

Suomessa tuotetaan kirjastojen toimesta kahta toisistaan erillistä aiheenmukaista verkkopalvelua, Linkkikirjastoa ja Makupaloja.

Linkkikirjasto

Linkkikirjasto on Kirjastot.fi:n ylläpitämä aiheenmukainen verkkopalvelu, jonka tuottaminen aloitettiin vuonna 199?. Tuottamiseen osallistuu yleisten kirjastojen ja erikoiskirjastojen henkilökuntaa. Linkkikirjasto perustuu kirjastoluokitukseen, jonka mukaan aiheet määräytyvät. Hakemistossa on n. 10 000 linkkiä eri aihealueilta. Linkkejä voi hakea luokituksen ja asiasanojen avulla.

Makupalat

Makupalat on kategorioihin jaoteltu, verkossa toimiva toimitettu aihehakemisto, jonka ylläpidosta vastaa Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Hakemiston rakentaminen aloitettiin vuonna 1995. Hakemistossa on noin 35 000 valikoitua ja suurelta osin myös kuvailtua linkkiä. Linkkejä voi hakea vapaasanahaulla sekä avainsanoilla.

Makupalat oli manuaalisesti ylläpidettävä web-sivusto kunnes se vuonna 2005 muutettiin tietokantapohjaiseksi sovellukseksi. Samassa yhteydessä aloitettiin linkkien asiasanoittaminen. Tietokannan käyttöliittymää uudistettiin vuonna 2007 siten, että käyttäjillä on mahdollisuus lisätä hakemistoon linkkejä. Kaikki linkkilisäykset edellyttävät ylläpitäjän hyväksymisen ennen julkaisua.

Tavoitteet, Linkkikirjasto

Keskeisimmät tavoitteet tavoiteajanjaksolle:

• Linkkikirjaston sisältö laajenee, mutta linkkien määrää ei kasvateta rajattomasti, vaan hallitusti laatuun tukeutuen.
• Web 2.0:n ja yhteisöllisten ominaisuuksien kautta mahdollistetaan tiedon tuottaminen, kommentointi ja kuvailu Linkkikirjastoon myös kirjaston asiakkaille.
• Laadun arviointi ja aineiston valinta viime kädessä suoritetaan Linkkikirjaston toimituksessa ja palvelun tuottamiseen osallistuvissa kirjastoissa.
• Toimituksen tai asiakkaiden laatimat linkkisuosituslistat.
• Linkkikirjaston graafisen ilmeen uusiminen.
• Hakutuloslinkeistä suorat jatkohaut muihin verkkopalveluihin, esim. Kysy kirjastosta –palveluun ja Tiedonhaun porttiin.
• Linkkiehdotusten lähettämisen ja käsittelyn uudistaminen
• Yhteistyö Makupalojen kanssa

Tavoitteet, Makupalat

Keskeisimmät tavoitteet tavoiteajanjaksolle:

• Makupalat-hakemisto sisältää kaikki keskeiset ja laadukkaat kotimaiset verkkoaineistot sekä edustavan valikoiman laadukkaita ulkomaisia verkkosivustoja mahdollisimman kattavasti eri aihepiireistä.
• Keskeisenä painotuksena on ajankohtainen ja toimitettu sisältö.
• Linkkien toimivuutta ja käytettävyyttä ylläpidetään jatkuvasti.
• Kuvailutekstien ajantasaisuus tarkistetaan säännöllisesti. Vanhentuneet linkit poistetaan.
• Yhteisöllisiä ominaisuuksia kehitetään edelleen, esim. mahdollistetaan linkkien kommentointi ja arviointi.
• Personoituja palveluja kehitetään: Omat-makupalat –toiminnallisuus mahdollistaa käyttäjille omien suosikki- ja muistilistojen muodostamisen.
• Hakemiston taso ja laatu taataan toimituksellisesti, kirjasto määrittelee hakemistoon valittujen linkkien laatukriteerit.
• Yhteistyö Linkkikirjaston kanssa

Resurssit ja rahoitus

Linkkikirjasto

• Linkkikirjaston hajautettu toimittaminen jatkuu, jolloin luettelointityöstä aiheutuvat kustannukset jakautuvat kirjastojen omiin henkilökustannuksiin talousarvioissa.
• Linkkikirjaston päätoimitus on Kirjastot.fi:ssä. Linkkikirjaston ylläpito ja toimittaminen ei aiheuta varsinaisia lisäkustannuksia, sillä jatkossakin ne ovat Kirjastot.fi:n normaalia työtä ja toimenkuvia.
• Linkkikirjaston uudistaminen aloitetaan vuonna 2008 ja se tarvitsee joko erillisen rahoituksen tai on osa Kirjastot.fi:n vuotuista kehittämisrahoitusta.

Makupalat

• Makupalojen ylläpidosta vastaa Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Toimitus sisältyy normaaliin kirjastotyöhön ja työnkuvaan.
• Kustannukset sisältyvät kirjaston talousarvioon, pieni osuus katetaan mainosrahoituksella.
• Mahdolliset rakenteelliset uudistukset vaativat erillisen rahoituksen.

Yhteistyö

Linkkikirjaston ja Makupalojen mahdollinen tekninen ja sisällöllinen yhteistyö edellyttää selvitysprojektin, joka tarvitsee erillisen rahoituksen.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Aihehakemistoja koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Kirjastot ovat tuottaneet etenkin lapsille suunnattuja verkkosivustoja runsaasti. Ne löytyvät listattuna Kirjastot.fi:n verkkosivuilla: Kirjastojen lasten ja nuorten sivut.

Lapsille ja nuorille suunnatut verkkosivut voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

• Yleissivut, Kursseja ja opastusta tiedonhakuun, Kursseja ja opastusta kirjastonkäyttöön.
• Kirjavinkit, kirjaluettelot, ja kirjallisuussivut
• Kirjastonhoitajille ja opettajille suunnatut sivut

Lisäksi on lapsille ja nuorille oma ”Kysy kirjastonhoitajalta” verkkopalvelu.

Porvoon kaupunginkirjaston toimesta käynnistettiin vuonna 2006 nuorille suunnattu valtakunnallinen esiselvitysprojekti: ”Nuorten verkkopalvelu”. Projekti jatkui vuoden 2006 loppuun saakka ja sen tuloksena syntyneen esiselvitysraportin pohjalta käynnistettiin vuoden 2007 alussa toteutusprojekti, jota Yleisten kirjastojen keskuskirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi.

Esiselvitysraportti: Yleisten kirjastojen lasten ja nuorten verkkopalvelut / Matti Lassila.

Tavoitteet

Nuorten verkkopalvelun – nimeltään Sivupiiri - ensimmäisen version on tarkoitus valmistua vuodenvaihteessa 2007-2008. Sen sisään ajaminen ja jatkokehittely ajoittuvat vuosille 2008 ja 2009, jonka jälkeen voidaan keskittyä lapsille suunnattuun valtakunnalliseen verkkopalveluun.

Nuorten verkkopalvelu tulee olemaan sisällöltään kirjoihin keskittynyt yhteisöllinen verkkokohtaamispaikka. Päästäkseen asetettuihin tavoitteisiin Sivupiiriin on houkuteltava mukaan aktiivinen käyttäjäkunta. Uudelle palvelulle on vaikea asettaa määrällisiä tavoitteita, mutta lähtökohtana voisi olla, että tavoiteajanjaksolla ainakin puolet kirjastoista saataisiin mukaan kehittämään palvelua ja luomaan sisältöjä.

Sivupiirissä voi toimia kolmenlaisessa roolissa:

Kirjastolainen

Kirjaston aktiivinen mukanaolo on kaiken perusta, sillä näin luodaan palvelulle sisällöllinen pohja. Yksittäinen kirjasto voi perustaa palveluun oman sivun, joka kokoaa yhteen ko. kirjaston julkaisemat kirjavinkit ja muun sisällön. Kirjaston rooli Sivupiirissä voi olla myös ”varovaisen pedagoginen” lukuharrastusta edistävä.

Nuori

Hän voi julkaista kirja-arvosteluita ja selata palvelun sisältöä mm. avainsanapilvien avulla. Kirja-arvosteluja ja -vinkkejä voidaan koostaa suosikkilistauksiksi. Nuori voi lähettää yksityisviestejä toisille käyttäjille ja pyytää toisia käyttäjiä kavereiksi. Aktiiviset nuoret voidaan palkita nostamalla heidän statustaan verkkoyhteisön sisällä.

Web-toimittaja

Web-toimittaja tuottaa ja ylläpitää palvelun sisältöjä, hoitaa moderointia ja käyttäjähallinnointia sekä pitää yhteyttä kirjastoihin ja muihin yhteistyökumppaneihin.

Resurssit ja rahoitus

• Nuorten, kirjoihin keskittyvä verkkopalvelu on suunniteltu sellaiseksi, että verkkoyhteisö tuottaa tuotantovaiheessa pääosin itse sisällön. Se edellyttää, että kirjastojen nuorten osastojen virkailijoiden toimenkuvaan kuuluu osallistuminen sisällön tuottamiseen, mutta ennen kaikkea nuorten itsensä aktiivinen osallistuminen on palvelun onnistumisen kannalta tärkeätä.

• Kirjastojen kesken jaetulla vastuulla oleva web-toimittaja/moderaattori tarvitaan.

• Palvelun alustana olevan Drupal-sovelluksen ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää teknistä osaamista, mikä voidaan sisällyttää Kirjastot.fi:n uuden teknispainotteisen suunnittelijan toimenkuvaan.

• Drupal-sovellusta pyörittävän palvelimen ylläpito aiheuttaa vuotuisia kustannuksia. Itse sovellus on toteutettu avoimella lähdekoodilla, eikä aiheuta lisenssikustannuksia.

• Lapsille suunnattuun verkkopalveluun on varattava rahoitusta esiselvitykseen ja varsinaiseen toteutukseen vuodesta 2009 alkaen. Esiselvityksessä voidaan huomioida nuorille tehty vastaava selvitys ja ennen kaikkea nuorten palvelusta saadut kokemukset.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Lapsia ja nuoria koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1: Ovatko kohdassa Tavoitteet kerrotut asiat varsinaisesti tavoitteita vai yleisiä suunnitelmia tulevaisuudesta? Jos mahdollista, tavoitteet voisi asettaa siten, että niiden toteutuminen/toteutumatta jääminen voidaan todeta. Voitaisiin puhua esim. käyttäjämääristä, mukana olevien kirjastojen määrästä suhteessa tiettyyn ajankohtaan tai muista sellaisista asioista, joita voidaan mahdollisimman yksiselitteisesti mitata. // Matti L.
• Kommentti 2: Mikäli lasten verkkopalvelusta tehdään esiselvitys, sen ei tarvitsisi olla yhtä laajamittainen kuin jo valmiina oleva esiselvitysraportti. Lasten palvelua varten voitaisiin tehdä sisältökäsikirjoituksen kaltainen dokumentti, jossa otettaisiin kantaa esimerkiksi palvelun toimitukselliseen linjaan ja -tyyliin ja määriteltäisiin nimenomaan lasten palvelun perspektiivistä ne palveluun tulevat sisällöt, joiden yleisen tason kuvaukset ovat jo olemassa Yleisten kirjastojen lasten- ja nuorten verkkopalvelut -esiselvitysraportissa. // Matti L.
• Kommentti 3: Nuorten verkkopalvelun (tai verkkopalvelujen yleensä) kehitystyön tulisi olla jatkuvaa - kehitystyön voisi ajatella päättyvän vasta palvelun alasajoon tai sulautumiseen johonkin toiseen verkkopalveluun. Jatkuvaan kehittelyyn vaadittava työpanos ei tietystikään ole yhtä suuri kuin palveluun pystyttämiseen vaadittava, mutta palvelun jatkokehittelyä on joka tapauksessa voitava tehdä jatkuvasti, vaikkakin vähän kerrallaan. // Matti L.
• Kommentti 4: Web-toimittajan roolin voisi kuvata laajemmin, esimerkiksi: "Web-toimittaja tuottaa ja ylläpitää palvelun sisältöjä, hoitaa moderointia ja käyttäjähallinnointia sekä pitää yhteyttä kirjastoihin ja muihin yhteistyökumppaneihin". // Matti L
• Kommentti 5: Pitäisikö verkkostrategiassa ottaa kantaa siihen, kuinka yleisten kirjastojen läsnäoloa muualla verkossa - siis yleisissä verkkopalvelussa - voisi kehittää suunnitelmallisesti. Tarvetta saattaisi olla esimerkiksi yhteisille pelisäännöille ja ohjeille, sillä vaikka nykyään yksittäiset kirjastoihmiset olisivatkin innostuneita menemään mukaan esimerkkisi yhteisösaiteille edistämään kirjastoasiaa, yhteisesti sovittujen käytäntöjen puute saa edelläkävijätkin epäröimään. [1] // Matti L.

Lähtökohta

Kirjastot tarjoavat tänä päivänä kansalaisille teknisiä välineitä sekä tiloja niin kulttuurin tuottamiseen kuin esittämiseen. Seuraava haaste kirjastoille on, mikä tulee olemaan sen rooli asiakkaiden tuottaman median järjestämisessä ja jakelussa. Huolehtivatko tulevaisuudessa kansalaismedian järjestämisestä ja jakelusta Google ja blogit, vai onko tulevaisuudessa suuri osa kirjastojen digitaalisesta aineistosta kansalaisten itse tuottamaa, jonka järjestämisestä ja jakelusta huolehtivat kirjastoammattilaiset?

Esimerkkinä voidaan pitää vaikkapa valokuvaajaa, joka aikaisemmin on lähettänyt kuvansa kustantajalle, jonka julkaisema valokuvakirja luetteloidaan kirjastojärjestelmään. Kun valokuvaaja päättää julkaista teoksensa ainoastaan netissä, niin miten me kirjastoissa dokumentoimme teoksen, josta puuttuvat kannet?

Myös asiakastyöasemien käyttö kirjastoissa on muuttunut viime aikoina paljon. Kun 2-3 vuotta sitten suuri osa asiakkaista käytti kirjaston tietokoneita sähköpostiin, tiedonhakuun ja tekstinkäsittelyyn, niin tänä päivänä yhä enemmän työasemia käytetään julkaisemiseen. Asiakkaat tulevat omien digi-kameroiden ja videoiden kanssa kirjastoon tallentamaan tuottamansa mediat yhteisöllisiin verkkopalveluihin.

Kansalaisen mediakirjastossa kansalaiset ja kansalaisjärjestöt, urheiluseurat ym. voivat itse luoda kirjaston palvelimelle oman mediakorttinsa, sähköisen CV:nsä, jossa he kertovat omista tekemisistään verkossa ja mistä ne löytyvät (Blogit, Flickr, LibraryThing, IRC-Galleria, YouTube ym.).

Julkaisualusta tulee olemaan yhteisöllinen, jossa muilla on mahdollisuus kommentoida toisten aikaansaannoksia.

Kansalaisen mediakirjaston ideointi aloitettiin keväällä 2007. Suunnitelmaa testattiin Poster Session-esityksellä IFLA:n konferenssissa elokuussa 2007. Suunnitelma herätti kansainvälistä kiinnostusta. Muissakin maissa on vireillä vastaavanlaisia suunnitelmia.

Tavoitteet

• Kansalaisen mediakirjaston suunnittelu käynnistyy varsinaisesti esiselvityksellä Kirjasto 10:n toimesta syksyllä 2007. Tuotantoversion arvioidaan valmistuvan vuonna 2008, jonka jälkeen sisältö määräytyy pitkälti palvelussa mukana olevien asiakkaiden toimesta.
• Kansalaisen mediakirjasto tullaan pilotoimaan Kirjasto 10:n Kohtaamispaikalla Lasipalatsissa.
• Pilotointijakson jälkeen muut kirjastot ympäri Suomea voivat ottaa palvelun käyttöönsä ja tarjota omille asiakkailleen.
• Kansalaisten itse tuottamista mediakorteista muodostetaan tietokanta Kirjastot.fi:n palvelimelle monipuolisilla hakumahdollisuuksilla. Kirjasto ei kuitenkaan tarjoa varsinaista palvelintilaa, vaan keskittyy mediakorteissa olevaan viite- ja metatietoon.
• Kirjastoissa järjestettävät konsertit, luennot ym. tapahtumat voidaan taltioida osaksi Kansalaisen mediakirjastoa. Esimerkiksi kirjastoissa järjestetyt satutunnit ja kirjailijavierailut tulevat kaikkien katseltaviksi ja kuunneltavaksi Kansalaismediakirjaston kautta.
• Yhteisöllisyys rakennetaan sekä palvelun kokonaisuuteen että yksittäisten mediakorttien yhteyteen.
• Koulutuksessa opastetaan kaupunkilaisia tuottamaan omia videoita, valokuvia, blogeja ym. verkkoon. Koulutukset järjestetään työpajoissa, joissa Kohtaamispaikan ja Kaupunginkirjaston henkilökunta toimii kouluttajina. Työpajoja pidetään Kohtaamispaikan lisäksi eri lähikirjastoissa.
• Kohtaamispaikalle hankitaan videoeditointilaitteet sekä multimediatyöasemia julkaisukäyttöön. Lisäksi koulutusta varten hankitaan kannettavia tietokoneita editointiohjelmineen sekä videokamerat ja mikrofonit. Näin medioita voidaan tuottaa siellä missä yhdistykset toimivat. Kun kaupunginosayhdistys haluaa tehdä esim. esittelyvideon toiminnastaan, niin kannettavilla tietokoneilla varustettu työpaja järjestetään kyseisen kaupunginosan lähikirjastossa ja yhdistys saa Kohtaamispaikalta videokameran ja äänityslaitteet lainaksi ohjelman tekemistä varten.

Resurssit ja rahoitus

• Kansalaisen mediakirjasto tarvitsee projektirahoitusta vuosille 2008 ja 2009.
• Laitteistorahoitusta vuosille 2008 ja 2009.
• Tuotantovaiheessa kansalaiset ym. osallistuvat tahot vastaavat itse palvelun sisällöstä.
• Kansalaisen mediakirjasto tarvitsee moderaattorin, mistä tehtävästä vuodet 2008 ja 2009 vastaa Kirjasto 10:n henkilökunta, myöhemmin Kirjastot.fi.
• Palvelun teknisestä ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Kirjastot.fi:n tekninen suunnittelija.
• Palvelimen ylläpitokustannukset edellyttävät vuotuista rahoitusta.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Kansalaisen mediakirjastoa koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1: Onko tuotantoversio aikataulussaan, valmistuu 2008? Mistä voi saada tietoa videoeditointilaitteista, kameroista ym? Kansalaisen mediakirjasto ja Digitointi liittyvät olennaisesti toisiinsa, paikalliset muistiorganisaatiot pystyvät aikakin maakunnissa tekemään yhteistyötä. Digitointi näyttää olevan Kansalliskirjastolähtöinen, ylhäältä alas suuntautuva. Sen toiminta ei näy paikallistasolla toistaiseksi juuri lainkaan. Kansalaisen medialaitteiston tarve ja muistitiedon organoisoiminen voisi olla luonteeltaan aloitteen tarjoamista kansalaisille, muistitiedon hyvin organisoitua tallentamista ja tarjoamista muiden kommentoitavaksi, julkisesti keskusteltavaksi ja yhteisesti jaettavaksi. Palvelua pitäisi pystyä muokkaamaan erityisesti asiakkaiden, kansalaisten, organisaatioiden palveluntarpeestä käsin. Nyt voi käydä niin, että tehdään homma liian keskusjohtoiseksi, rahat ja vermeet suunnataan ensin pääkaupunkiseudulle, sitten maakuntakirjastoille ja rippeet muille, jos jotain jää. Myös kokeilua pitäisi pystyä tekemään suoraan muuallakin maassa paikallistasolla. Toiminta ilman rahaa ja yhteistä suunnittelua tuottaa entistä syvähenkisempää "tietoyhteiskuntapuhetta", rahoittajat näyttävät toistaiseksi suosineen konservatiivisia ratkaisuja. Asko Rossi / Lohja
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Verkkostrategiassa e-aineistoilla tarkoitetaan kirjastojen hankkimaa elektronista aineistoa asiakkaiden käytettäväksi. E-aineistoja ovat mm. e-kirjat, e-lehdet, e-nuotit ja e-musiikki ja verkkotietosanakirjat ja muut hakuteokset.

Asiakkaat voivat käyttää e-aineistoja kirjastossa tai etäkäyttää kotoa tai työpaikalta. Useimmiten asiakkaalta vaaditaan joko kirjautuminen palveluun tai kirjastoverkon IP-osoite toimii tunnisteena. Etäkäyttöoikeudet riippuvat kustantajien ja välittäjien kanssa neuvotelluista käyttöoikeuksista.

Nelli-portaalin kautta on saatavilla runsaasti e-aineistoja. Osa Nellin kautta käytettävissä olevista e-aineistoista on FinELibin keskitysti hankkimaa. FinELib-palveluyksikkö hankkii uusia elektronisia aineistoja FinELib-konsortion asiantuntijaryhmien esitysten perusteella. Yleisillä kirjastoilla on oma asiantuntijaryhmänsä. Vuonna 2007 yleisillä kirjastoilla on käytössä 27 e-aineistoa FinELibin kautta hankittuina.

Monet Nellin e-aineistoista vaatii kirjautumisen, sillä tarjottavan aineiston maksulliset lisenssit edellyttävät, että käyttäjä tunnistetaan. Osaa aineistoista voi nykyisten sopimusten perusteella toistaiseksi käyttää ainoastaan kirjaston tiloissa.

Maakuntakirjastojen ja Kansalliskirjaston Nelli-toimiston organisoimina yleisillä kirjastoilla on käytössä useita eri Nellejä ja tarjottava e-aineisto vaihtelee Nelleittäin.

Kirjastoihin hankittuja e-kirjoja voi myös lainata kirjastojärjestelmien kautta. Laina-aika vaihtelee, mutta aineistoa ei tarvitse palauttaa, sillä laina-ajan umpeuduttua, aineisto lakkaa toimimasta.

Yleisten kirjastojen kannalta merkittävä e-aineistokokoelma löytyy Näkövammaisten keskusliiton Celia-kirjastosta, jonka Daisy-äänikirjoja kirjastot voivat tilata näkövammaisille asiakkailleen suoraan Celian omakirjalainauksen kautta. Daisy-äänikirjoista tehdään asiakkaille henkilökohtaiset lainakappaleet polttorobottijärjestelmän avulla. Omakirjalainauksessa äänikirjat postitetaan pahvisissa pakkauksissa, eikä Cd-rom-levyjä tarvitse palauttaa, vaan asiakas sitoutuu hävittämään ne.

E-aineistoa on saatavilla verkosta rajattomasti. Kirjastoalan kannalta tärkeä verkkopalvelu on DOAJ- Directory of Open Access Journals, minkä kautta on syksyllä 2007 käytettävissä lähes tuhat, lähinnä englanninkielistä tieteellistä verkkolehteä. Verkkolehtien määrä kasvaa palvelussa koko ajan.

Tavoitteet

Tavoiteajanjaksolla 2007-2011 E-aineistojen määrä verkossa kasvaa entisestään ja tämä heijastuu myös kirjastojen e-aineistotarjontaan.

• Kirjastoyhteistyö tärkeätä e-aineistojen hankinnassa.
• Tarvitaan etenkin kotimaisia kokotekstisiä lehtiartikkeleita asiakkaiden kysynnän tyydyttämiseksi ja neuvonnan/tiedonhaun apuvälineeksi.
• E-musiikin saatavuus verkossa kasvaa entisestään ja kirjastojen on löydettävä oma roolinsa tässä tarjonnassa.
• Eri kirjastosektoreita, myös yleisiä kirjastoja, edustaneen perusainestot-työryhmän nimeämille perusaineistoille pyritään saamaan keskitetty 100%:n rahoitus. Tavoitteena ovat aineistojen käyttöoikeudet myös kotoa ja työpaikoilta, jotta turvataan tasapuolinen tiedonsaanti koko maassa.
• Yksittäisissä lisenssineuvotteluissa on otettava huomioon oikeus aineiston osittaiseen yhteiskäyttöön.

Resurssit ja rahoitus

• Kirjastot hankkivat e-aineistoja tai lisenssejä niiden käyttöön omien hankintamäärärahojensa puitteissa.
• FinELibin kautta tapahtuvan keskitetyn e-aineistohankinnan resurssit tulee turvata myös tulevaisuudessa.
• Tarvitaan valtakunnallinen selvitys, kuinka tavallisille ihmiselle suunnattujen lehtien artikkelit saataisiin paremmin asiakkaiden käyttöön.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan E-aineistoja koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Musiikkikirjastotoiminta on musiikin tallentamisessa ja jakelussa tapahtuneen teknisen kehityksen takia murrosvaiheessa. Tulevaisuudessa on välttämätöntä suunnitella verkkopalveluja niin, että ne mahdollistavat musiikkikirjastotoiminnan jatkumisen ja tukevat toiminnan edelleen kehittymistä.

Kirjastojen asiakkaille suunnatut musiikin verkkopalvelut voidaan jakaa kahteen ryhmään: Perinteiset kirjastojen musiikkisivut ja varsinaista musiikkiaineistoa tarjoavat palvelut.

Kirjastot.fi:n kanava Musiikkikirjastot edustaa musiikkialan keskitettyjä verkkopalveluita. Palvelu on kaikille avoin, vaikka se on suunnattu ensisijaisesti musiikkikirjastoille ja niiden henkilökunnalle. Sivuilla keskustellaan, julkaistaan alan uutisia ja tarjotaan linkkejä.

Monilla kirjastoilla on omat musiikkisivunsa, mutta laajemmat asiakkaille suunnatut valtakunnalliset musiikkiin liittyvät palvelut puuttuvat. Musiikkisivuille erityisen hyvin sopivaa verkkoyhteisöllisyyttä tai web 2.0. sovelluksia on käytetty hyvin vähän tai ei ollenkaan.

Kirjastojen varsinaista musiikkiaineistoa tarjoavat verkkopalvelut ovat ulkopuoliselta taholta ostettuja kuten Naxos Music Library tai BTJ:n Musikklassiker. Helsingin kaupunginkirjaston digitointiprojektissa on tuotettu verkkoon tekijänoikeusvapaata aineistoa nimellä Kuuntele musiikkia HelMetistä.

Tavoitteet

• Verkkoyhteisöllisyyden lisääminen on yksi oleellinen tavoite. Aineistotietokantoja tulee kehittää vuorovaikutteiseen suuntaan, jossa asiakkailla on mahdollisuus lisätä virallisesta asiasanoituksesta erillään olevia tageja. Kirjastojen musiikkisivuja tulee avata asiakkaille, siten että asiakkailla olisi mahdollisuus itse lisätä sivuille esimerkiksi levyarvosteluja tai keskustella sivuilla olevista uutisista tai levyarvosteluista.

• Musiikkiaineistoa verkossa tarjoavia palveluja tulee tutkia ja arvioida, kuinka näitä palveluja voidaan tarjota asiakkaille täydentämään tai jopa osittain korvaamaan fyysisistä tallenteista koostuvaa kokoelmaa.

• Tulee myös tutkia mahdollisuuksia, kuinka kirjastot itse voisivat tuottaa verkkoon digitoitua musiikkiaineistoa.

• Helsingin kaupunginkirjasto on käynnistänyt valtakunnallisen hankkeen, jonka aikana pyritään luomaan kattavat ja vuorovaikutteiset musiikkisivut ja luomaan verkosto niiden sisältöjen tuotantoon.

• Suomen kirjastoseuran musiikkityöryhmä on suunnittelemassa eräänlaista musiikkikirjastoammattilaisen työkalupakkia, joka sijoitettaisiin kirjastot.fi-palveluun.

Resurssit ja rahoitus

• Helsingin kaupunginkirjaston Helmet-musiikkisivujen kehittäminen tarvitsee Opetusministeriön rahoitusta lähivuosina.
• Musiikkia aiheesta verkkopalvelu on toteutumassa Opetusministeriön rahoituksella alkuvuodesta 2008.
• Musiikkikirjastoammattilaisten työkalupakki tarvitsee Opetusministeriöltä rahoituksen.
• Musiikkiaineiston digitointiin tarvitaan tavoiteajanjaksolla ulkoista rahoitusta.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Musiikkia koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4:

Lähtökohta

Yleisissä kirjastoissa on tällä hetkellä käytössä 6 eri toimittajan kirjastojärjestelmiä, joista kaksi suurinta ovat ATP Origo ja Axiell (PallasPro ja Libra.fi). Pääkaupunkiseudulla on käytössä Millenium-kirjastojärjestelmä HelMet.

Kirjastojärjestelmät toimivat kokonaispalveluidealla tarjoten lainauksenvalvontajärjestelmän lisäksi suunnittelu- ja konsultointipalveluita sekä usein myös ylläpito- ja tukijärjestelyitä.

Kirjastojärjestelmät ovat toiminnaltaan paljon muutakin kuin lainauksenvalvontajärjestelmiä. Kokoelmatietokannoista voi hakea monipuolisesti kirjaston aineistoja, asiakasrekisterin kautta kirjastonkäyttäjät voivat sähköisesti asioida: uusia lainat, varata aineistoa, maksaa varaus- ja myöhästymismaksut, seurata uutuusaineistoa, muuttaa osoitetietoja. Monissa kirjastojärjestelmissä on mukana mobiilipalveluja, jolloin asiakas saa tekstiviestejä kirjastojärjestelmältä esim. uutuuksista tai myöhässä olevista aineistoista. Kirjastoautomaattien kautta asiakkaat voivat itsenäisesti lainata ja palauttaa.

Kokoelmatietokannat ovat kirjastojärjestelmäkohtaisia ja niistä voi hakea samanaikaisesti Frank-monihaun tai Nelli-portaalin kautta. Lisäksi valtakunnallisista kirjastoverkkopalveluista tarjotaan linkkejä kirjastojärjestelmien kokoelmatietokantoihin.

Verkkoyhteistyö kirjastojärjestelmien välillä on vähäistä. Kirjastojärjestelmien sisällä on syntynyt useita kirjastokimppoja lähikuntien kesken.

Tavoitteet

Kirjastojärjestelmät kehittävät tavoiteajanjaksolla etenkin:

• kokoelmatietokantojen tiedonhakua
• verkostoitumista
• yhteisöllisyyttä
• verkkonäkyvyyttä
• lainaus- ja palautusautomaatteja

Verkkoyhteistyön kannalta kirjastojärjestelmien tulee huomioida:

• monipuolinen ja avoin yhteistyö kaikkien kirjastoalan toimijoiden kanssa
• kirjastojen verkkopalveluissa tapahtuva kehitys ja muutokset
• tekninen yhteistyö rakentamalla rajapintoja kirjastoalan muihin verkkopalveluihin, jotta asiakas voi helposti siirtyä palvelusta toiseen

Resurssit ja rahoitus

• Kirjastoilla ja kirjastojärjestelmillä on kirjastokohtaiset sopimukset, joiden aiheuttamat kustannukset ja henkilöresurssit on huomioitu kirjastojen vuotuisissa talousarvioissa.
• Kirjastojärjestelmien tulee itse huomioida yhteistyöstä aiheutuvat kehittämiskustannukset kirjastojärjestelmän päässä.
• Kehittämistyötä voidaan tehdä yhdessäkin, jolloin OPM tai jokin muu taho voi osallistua rahoitukseen.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Kirjastojärjestelmiä koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1: .. kommenti muutettu kohtaan Aineiston kuvailu... // Annika
• Kommentti 2: Kirjastojärjestelmiltä tulee vaatia avoimet rajapinnat aineistotietokantaan. Tämän tulee olla ehdoton vaatimus kirjastojärjestelmälle. - Aki A.
• Kommentti 3: Kannattaisi suositella järjestelmähankintojen keskittämistä, on tolkutonta (ja käsittämättömän kallista) että sadat kirjastot neuvottelevat ja tilaavat erikseen järjestelmänsä - ylläpidoista puhumattakaan. Tämä sotii myös valtionhallinnon nykysuosituksia vastaan - Aki A.
• Kommentti 4: Strategian hengen mukaan myös kirjastojärjestelmissä kannattaisi jatkossa katsoa avoimen lähdekoodin

vaihtoehtoja. - Aki A.

• Kommentti 5: Jos kirjastojärjestelmät eivät jatkossa toimi verkkoyhteisöjen tietovarastoima, menettää kirjasto verkossa yhden keskeisimmistä voimavaroista. - Aki A.

Lähtökohta

Kirjastoissa on käytössä monenlaisia tietoteknisiä sovelluksia ja laitteita. Tietoteknisiä laitteita on tuhansia ja niitä on sekä asiakas- että kirjastokäytössä. Asiakasmikrot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Windows-käyttöjärjestelmällä varustettuja ja asiakkaille tarjottavat ohjelmistot Microsoft Office-pakettiin kuuluvia tekstinkäsittely-, esitys- ja taulukkolaskentaohjelmia. Linux-käyttöjärjestelmää ja Linux-ohjelmia on toistaiseksi asiakkaille tarjolla suunnitelmallisesti vain Kirjasto 10:ssä, Vaasan kaupunginkirjastossa ja Rovaniemellä Muurolan ja Saarenkylän kirjastoissa.

Kirjaston tarjoamat verkkopalvelut on toteutettu niin monilla eri sovelluksilla, että niitä on vaikea tässä yhteydessä luetella. Kirjastojen omat verkkosivut sijaitsevat lähes poikkeuksitta kunnan tai kaupungin verkkoympäristössä ja niiden takana on useimmiten kunnan tai kaupungin valitsema julkaisujärjestelmä.

Valtakunnalliset Kirjastot.fi:n ylläpitämät verkkopalvelut sijaitsevat kahdessa eri palvelinympäristössä – Windows-sovellukset Helsingin kaupunginkirjaston tietotekniikkayksikössä ja avoimen lähdekoodin sovellukset Lasipalatsin Linux-palvelimilla.

Tavoitteet

Kaikille kirjastoille yhteistä tietoteknistä tavoitetta tuleville vuosille on vaikea asettaa, sillä monet kirjastot ovat sidottuja ratkaisuissaan oman kuntansa tai kaupunkinsa tietotekniikka-arkkitehtuuriin. Monessa paikassa kustannussyistä mietitään Linux-pohjaisia ratkaisuja, mutta on vaikea ennakoida, miten asiassa todellisuudessa käy.

Kirjastot.fi:ssä:

• Meteor-julkaisujärjestelmällä toteutetut verkkopalvelut (mm. Kirjastot.fi-sivusto, Linkkikirjasto, Kysy kirjastosta, Chat, Tiedonhaun portti) säilyvät tekniseltä alustaltaan samana Helsingin kaupunginkirjaston palvelinympäristössä.
• Uudet verkkopalvelut (Kirjallisuuden verkkopalvelu, Kirjailijatietokanta, Nuorten verkkopalvelu Sivupiiri, Kansalaisen mediakirjasto ja KirjastoWiki) toteutetaan ja kehitetään avoimen lähdekoodin sovelluksilla, kuten Drupal, DSpace ja MediaWiki, Lasipalatsin palvelinympäristössä.

Resurssit ja rahoitus

• Kirjastoissa käytössä olevat tekniset laitteet hankitaan pääsääntöisesti kirjastojen talousarvioiden puitteessa ja tämä käytäntö jatkuu tavoiteajanjaksollakin.
• Vähävaraisimpia kuntia ja kirjastoja on tuettu atk-laitteistojen, etenkin asiakasmikrojen hankinnassa ja tämä käytäntö on tärkeä jatkossakin.
• Avoimen lähdekoodin sovellukset suositeltavia, sillä ne ovat kustannustehokkaita sekä kehittämisen kannalta joustavampia.
• Kirjastot.fi:n keskitetysti ylläpitämät sovellukset aiheuttavat vuotuisia kustannuksia molemmissa palvelinympäristöissä, Helsingin kaupunginkirjastossa ja Lasipalatsissa.
• Muut kuin avoimen lähdekoodin sovellukset aiheuttavat vuotuisia lisenssikustannuksia.

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Tekniikkaa koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1: Vaasan ja Kirjasto 10:n lisäksi Linux on käytössä ainakin Rovaniemellä Muurolan ja Saarenkylän kirjastojen asiakastyöasemissa, joita arvellaan olevan yhteensä kymmenkunta [2]. Työasemien määrän voinee tarkistaa suoraan näistä kirjastoista. // Matti L.
• Kommentti 2: Pitäisikö tavoitteissa kuitenkin vielä mainita ajan tasainen tekninen infrastruktuuri: nopeat tietoliikenneyhteydet, laitteet, langaton verkko yms. (Jaana)
• Kommentti 3:Kirjastot ovat Microsoftin oppilaitoslisenssoinnin piirissä. Kannattaa huomioida, että tämä tarjoaa kirjastoille todella hyvän mahdollisuuden hyödyntää ratkaisuissaan avoimen lähdekoodin Microsoftin uusinta teknologiaa. Microsoftin tuotekehitysbudjetti on yksi maailman kaikkien yritysten suurimmista (vuonna 2006 6.2 miljardia dollaria). Microsoftin tuotteet tukevat nykyisellään myös erinomaisesti standardeja rajapintoja, Microsoft on esimerkiksi yksi aktiivisimmista Web Services-standardityöryhmän jäsenistä. - Aki A
• Kommentti 4: Avoin lähdekoodi ja Microsoft eivät missään nimessä ole poissulkeva asioita - päinvastoin. Microsoft-tuotteiden ympärillä on todella aktiivinen ja jatkuvasti voimistuva avoimen lähdekoodin yhteisö. Avoimen lähdekoodin keskeisin taho Open source Initiative on hyväksynyt Microsoftin Public Licensen (ms-pl) ja Reciprocal Licensen (ms-rl) avoimeksi lähdekoodiksi. - Aki A

Lähtökohta

Kirjastojen nykyinen verkkotoiminta voidaan rahoituksellisesti jakaa viiteen osaan: kirjastojärjestelmät, kirjaston verkkosivut, kirjaston tuottamat verkkopalvelut, kirjastojen osallistuminen valtakunnallisiin verkkopalveluihin ja täydennyskoulutukseen.

• Kirjastojärjestelmien rahoitus (sopimukset, henkilökunta ym. kustannukset) on osa kirjastojen vuotuista talousarviota.
• Kirjaston verkkosivujen ylläpito tapahtuu oman kunnan tai kaupungin palvelimilla yhteisen julkaisujärjestelmän alla. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat kirjaston ja kunnan tai kaupungin välisiä sopimuksia.
• Kirjaston tuottamat verkkopalvelut ovat perustamisvaiheissaan usein projekteja, johon on saatu kansallista rahoitusta lähinnä Opetusministeriöltä.
• Kirjastojen osallistuminen valtakunnallisiin palveluihin tapahtuu pääosin kirjaston henkilökunnan työpanoksella ja sitä ei ole erikseen budjetoitu. Silloin tällöin on ollut kampanjoita, jolloin kirjastot ovat voineet hakea valtakunnallista rahoitusta osallistumiselleen.
• Täydennyskoulutus sisältyy pääosin kirjaston omaan koulutusbudjettiin.

Tavoitteet

Tavoitetasolla resurssit ja rahoitustilanne pysyvät entisen kaltaisena tulevinakin vuosina.

• Käyttämällä pääsääntöisesti uusissa verkkopalveluissa avoimen lähdekoodin sovelluksia kirjastot pääsevät huomattavasti pienemmillä kustannuksilla. Henkilötyöpanokset tulee tällöinkin huomioida kirjastojen omissa budjeteissa tai sitten sisällyttää anottavaan projektirahoitukseen.
• Kirjastojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen jatkuvat aikaisempien rahoitussopimuksien mukaan.
• EU-rahoituskanavia on runsaasti ja niiden merkitys tulee kasvamaan tavoiteajanjaksolla 2007-2011. Eu-rahoituksessa on eduksi, jos hyvän sisällön lisäksi on tiedossa yhteistyökumppanit.

Resurssit ja rahoitus

Kirjastojen resurssit ja rahoitusnäkymät ovat pääosin sidoksissa kuntiin ja valtioon. Kirjastoille ei ole luvassa mitään ylimääräistä, joten kehittämistoiminnat ovat sovitettava lähivuosina taloudelliset realiteetit hyväksyen.

Rahoituslähteet:

• kunnan tai kaupungin talousarviot
• valtionavustukset kunnille ja kaupungeille
• Opetusministeriön valtionavustukset
  • yleisten kirjastojen tietoverkkojen sisältötuotannon kehittämiseen. Avustukset on tarkoitettu yleisten kirjastojen tietoverkkopalveluhankkeisiin ja henkilökunnan täydennyskoulutukseen sekä kirjastojen sisältötuotannon kehittämiseen.
  • yleisten kirjastojen kokeilutoimintaan. Avustus on tarkoitettu yleisten kirjastojen kokeilutoimintaan ja sitä voi saada kirjastojen kokeilu- ja kehittämishankkeisiin.
  • yleisten kirjastojen keskitettyihin verkkopalveluihin. Avustus on tarkoitettu yleisten kirjastojen keskitettyihin verkkopalveluhankkeisiin. Ryhmään kuuluvat keskitetysti tuotettavat, kaikkien yleisten kirjastojen käyttöön tarkoitetut palvelut.
• EU:n eri rahoituskanavat
• Tekes-rahoitus

Älä kommentoi suoraan tekstiin, vaan Rahoitusta koskevat kommentit tähän "Muokkaa-tilassa". Kirjoita oma nimesi kommentin perään ja muista lopuksi tallentaa kommenttisi!

• Kommentti 1:
• Kommentti 2:
• Kommentti 3:
• Kommentti 4: