Projekti Kaunokirjallisuushanke

Wiki

• F A Q - Usein kysyttyä

• Kirjasampo-Sahan ohjeistus

• Kirjasammon yhteystiedot

• Kirjasammon koulutuskalenteri

• Kirjasampo-hanke medioissa

Joulua kohti

Wikin ohjeita päivitetty

Kirjasampo-SAHAn tiedontallennuksen ohjeet on päivitetty wikiin. Ohjeet löytyvät täältä. Kysy tarvittaessa lisää: kirjasampo@kirjastot.fi. Voit pyytää myös palautetta tekemistäsi annotoinneista.

Kuten asiasanastosta, myös Kaunokki-ontologiasta on poistettu sanaryhmä Muut. Sen termit on joko poistettu (lähinnä kirjallisuudentutkimukseen liittyvät termit) tai siirretty muihin ryhmiin. Sanaryhmän poisto näkyy myös SAHAssa.

SAHAn kentät elävät vielä jonkin verran. Niitä nimetään uudelleen ja kenttäkohtaisia ohjeita päivitetään, mutta nämä muutokset eivät estä tiedontallennusta SAHAlla.

Uutuusaineiston siirtäminen BTJ:n tiedostosta SAHAan on mallinnettu ja testattu. Se voidaan ottaa tuotantokäyttöön, kun sopimus BTJ:n kanssa on tehty.

Aleksis Kiven runot kokoteksteinä

Runojen kokotekstien tallennusta ja hakua on testattu viemällä kaikki Aleksis Kiven runot toisintoineen kokoteksteinä SAHAan. Nyt voi tarkistaa, kuinka monessa runossa Kivi kirjoittikaan kultakiharoista. Osa Kiven runokokoelmista on tallennettu ja runot kytketty niihin kokoelmiin, joista ne löytyvät. Kuriositeettina mainittakoon, että Kiven tuotannosta on koottu ainakin kolme Sydämeni laulu -nimistä kokoelmaa, jotka sisältävät eri runot…

Käytettävissä olevan ajan ja resurssien puitteissa yritetään tallentaa myös muita tekijänoikeuksista vapaita runotekstejä.

Kirjasampo toivottaa kaikille ystävilleen hyvää joulua!

Kiitos kuluneesta vuodesta, yhteistyöstä ja kiinnostuksesta hanketta kohtaan. Ensi vuonna jatketaan!

Sähköpostia kirjasasampo@kirjastot.fi luetaan myös joulun ja vuodenvaihteen välipäivinä.

Uusi Kirjasampo-SAHA on otettu käyttöön (marraskuu 2009)

SAHAsta on otettu käyttöön uusi versio, ja kaunokirjallisuuden sisällönkuvailutietoja tallennetaan nyt osoitteessa http://demo.seco.tkk.fi/smetana/kirjasampo/index.shtml

Viimeistelemme vielä tiedontallennusalustaa, mm. kenttien järjestystä ja ohjeistusta, joten siinä saattaa olla pieniä häiriöitä. Kaikista kummallisuuksista voi kertoa SAHAn chatissa tai lähettää sähköpostia osoitteeseen kirjasampo@kirjastot.fi.

Tätä uutta SAHAa voi selailla myös kirjautumatta, joten sitä voi käyttää tiedonhaun apuna. Käyttäjätunnuksia kysytään siinä vaiheessa, kun siirrytään [edit]-tilaan muokkaamaan teosten tai kirjailijoiden tietoja. Tunnukset ovat samat kuin edellisessä Kaunokki-SAHAssa.

Uusi SAHA toimii myös Internet Explorerilla (versiot 6-8).

Ohjeita tiedontallennukseen KirjastoWikissä, ohjetta päivitetään vielä.

Abstrakti ja fyysinen teos

Suurin muutos edelliseen SAHAn versioon on, että nyt teoksia kuvaillaan funktionaalista luettelointia (FRBR) soveltaen abstraktilla ja fyysisellä tasolla.

Abstraktiin tasoon liittyvät

- sisällönkuvailutiedot (asiasanat, kuvaus) ja

- päävastuullinen tekijä.

Fyysisellä tasolla kuvataan teoksen

- ulkoasua (sivumäärä, kansi) ja

- julkaisuhistoriaa (ilmestymisaika, kustantaja, kääntäjä).

Abstraktista teoksesta fyysiseen teokseen siirrytään klikkaamalla fyysinen teos -kentässä olevaa teoksen nimeä.

Fyysisestä teoksesta pääsee abstraktiin klikkaamalla kuvailutietojen alla olevaa teoksen nimeä (Refenreces).

Ohjeita hakuun ja tiedontallennukseen löytyy KirjastoWikistä KirjastoWikistä. Ohjetta päivitetään vielä.

SAHA-koulutuksia järjestetään edelleen

Syksyn koulutuksista on vielä muutama jäljellä, ensi vuodelle on jo sovittu muutama tilaisuus (Turku, Mikkeli, Kouvola, alustavasti Espoo, Vaasa ja Sedu Seinäjoella). Ajantasainen lista koulutustilaisuuksista täällä.

Pyrimme järjestämään koulutuksia tarpeiden ja toiveiden mukaan, kannattaa kysellä: kaisa.hypen@turku.fi.

Lämmintä, lähes hikistä syksyä... (syyskuu 2009)

Kaunokki-ontologia on nyt verkossa

Verkko-Kaunokki -asiasanasto on ontologisoitu. Ontologisoinnin yhteydessä kaikki sanaston noin 4 500 asiasanaa käytiin läpi käsiteanalyysin keinoin ja yhdistettiin Yleiseen suomalaiseen ontologiaan (YSO). Samalla lisättiin asiasanojen määritelmiä ja Kaunokin sisäistä hierarkiaa.

Näin fiktiivisen aineiston sisällönkuvailua varten on luotu työkalu, yhdistelmäontologia Kaunokki, jossa Kaunokin asiasanojen lisäksi käytettävissä ovat YSO:n yli 20 000 asiasanaa.

Kaunokki-ontologia on integroitavissa tietojärjestelmiin tiedontallennusta ja -hakua varten. Integroinnin jälkeen asiasanoja ei tarvitse etsiä erillisistä sanastoselaimista, vaan ne voi poimia suoraan ontologiasta. Näin toimii esimerkiksi kehitteillä olevan Kirjasampo-palvelun semanttinen tiedontallennusalusta Kaunokki-Saha.

Sanastojen eri kieliversioiden - YSO:n osalta ruotsi ja englanti, Kaunokki-ontologian osalta ruotsi - ontologisoinnin jälkeen riittää, että teoksia kuvaillaan vain yhdellä kielellä. Käyttöliittymissä kuvailu voi-daan näyttää halutulla kielellä.

Ontologia pyritään pitämään sisällöltään identtisenä Verkko-Kaunokin kanssa. Tällä hetkellä ontologia vastaa Verkko-Kaunokin tilannetta 4.9.09. Ontologiaa päivitetään 3-4 kertaa vuodessa, ja myös YSO:ssa tapahtuneet muutokset otetaan päivityksissä huomioon.

Palautetta ja kehitysehdotuksia voi antaa ontologian yhteydessä olevan palautelomakkeen kautta.

Verkko-Kaunokki

Kaunokki-ontologia

Saha goes FRBR

Kaunokki-Sahan demoversiossa on sovellettu funktionaalisen luetteloinnin ideoita ja testattu, miten teosten kieliversioita voidaan tallentaa. Semanttisen laskennan tutkimuksyksikössä on kehitetty malli, jossa teoksen kuvailu koostuu ns. abstraktista teoksesta ja sen eri versioista.

Abstraktissa kuvailuosassa ovat mukana ne kentät, joiden voidaan ajatella olevan kaikille versioille yhteisiä kielestä riippumatta. Näitä tietoja ovat esimerkiksi päävastuullinen tekijä ja teoksen sisällönkuvailutiedot. Kustakin kieliversiosta tallennetaan puolestaan sille ominaisia tietoja: sivumäärä, kustantaja, ensimmäinen ilmestymisvuosi, kääntäjä…

Mallia vielä viimeistellään ja se otetaan käyttöön Kaunokki-Sahan tuotantoversiossa todennäköisesti vielä syyskuun aikana. Käyttöönotosta tiedotetaan vielä erikseen heille, jotka ovat jättäneet yhteystietonsa jonkin tiedotustilaisuuden yhteydessä.

Näin Kaunokki-Sahan ja tulevan Kirjasampo-palvelun sisältöä voidaan laajentaa myös muunkielisellä aineistolla. On jo käyty keskustelua siitä, kuinka ruotsinkielinen kaunokirjallisuus voitaisiin saada osaksi palvelua.

Käyttöliittymä, 20 000 novellia, opiskelijatyövoimaa, Kirjasto 2010...

Rajapinnat Drupalin ja Kulttuurisammon välille on rakennettu, ja käyttöliittymän toteutus on alkamassa.

Kaunokki-Sahassa on nyt haettavana lähes 20 000 novellia.

Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa on menossa sisällönkuvailukurssi, jolla opiskelijat tekevät kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuja Kaunokki-Sahaan. Näin he voivat tutustua sisällönkuvailutyön käytäntöihin ja uudenlaiseen tiedontallennusalustaan. Palvelu puolestaan vahvistuu taas uusista sisällönkuvailuista.

Kirjasampoa ja Kaunokki-Sahaa sivutaan Verkon silmässä -artikkelissa, joka sisältyy juuri ilmestyneeseen, BTJ:n kustantamaan Kirjasto 2010 -artikkelikokoelmaan. Muiden artikkeleiden aiheina ovat kirjastojen lukupiirit, kaunokirjallisuus osana kirjastoalan koulutusta, kirjastojen tietoteknisen kehityksen vaiheet, kirjasto osana Internetiä sekä yhteisöllisissä palveluissa tuotettu metadata. Artikkelit antavat kuvan niistä osaamistarpeista, joita kirjastolaisilla on sekä siitä, kuinka eri osaamisalueet tukevat toisiaan ja auttavat kehittämään kirjastotoimintaa edelleen.

Näennäistä hiljaiseloa (heinäkuu 2009)

Kirjasampo ei suinkaan lepää laakereillaan, vaikka on kesä ja lomakausi parhaimmillaan. Töitä tehdään niin Semanttisen laskennan tutkimusyksikössä TKK:ssa, Kirjastot.fi:ssä kuin Turun ja Vaasan kaupunginkirjastojen projektiryhmissä.

Saha3

Perjantaina 3.7. otettiin käyttöön tallennusalustan uusi versio, Saha3. Se on ulkoasultaan selkeämpi ja toiminnallisuudeltaan kehittyneempi kuin edeltäjänsä. Projektin työntekijöillä on mahdollisuus muokata tallennusnäkymää, mm. lisätä, poistaa ja nimetä uudelleen kenttiä, laatia niihin ohjetekstejä ja muuttaa kenttien järjestystä, sekä valita eri kentissä käytettävät ontologiat. Sahaan integroidun chatin avulla tiedontallentajat voivat vaihtaa kuulumisia, kysyä neuvoa ja opastaa toisiaan. Uusi Saha on nopeampi ja yhteydet ontologioihin toimivat varmemmin kuin aikaisemmin.

Semanttisesta annotoinnista

Sahojen myötä on jo kertynyt jonkin verran kokemusta siitä, millaista semanttinen tiedontallennus eli annotointi on. Se on innostavaa, mielenkiintoista, palkitsevaa ja - työlästä. Saha on koukuttava tiedontallennusalusta, joka houkuttelee etsimään ja tallentamaan tietoa. Jokainen tiedonmuru, joka Sahaan viedään, linkittyy osaksi jo siellä olevaa tietoa, vahvistaa semanttista verkkoa ja helpottaa tiedon löytymistä.

Annotoinnissa yksi asia johtaa toiseen ja kolmanteen. Tallennan teoksen tietoja, ja huomaan, että sen tekijästä ei olekaan vielä tallennettu perustietoja enempää. Lisäänpä sinne vaikka sen, että tekijä kuului imagisteihin, samalla voin kuvata muutamalla sanalla, keitä imagistit olivat ja mikä heille oli ominaista… ja niin edelleen. Kun tietoa tallennetaan tällä tavoin, tiedonhakija ja palvelun käyttäjä tuskin koskaan päätyy umpikujaan, koska verkossa haarautuu aina uusia polkuja, joita lähteä seuraamaan. Kirjailija- ja teostiedon tallentaminen samaan järjestelmään luo lisää mahdollisuuksia linkittää tietoa ja löytää mielenkiintoisia yhteyksiä asioiden välillä.

Sahan tieto karttuu…

Projektilaiset syöttävät lisää tietoa Sahaan, ja niinpä siellä on nyt esim. yli 700 avattua novellikokoelmaa, joihin kuuluvat yli 5 000 novellia ovat haettavissa. Sahassa on lähes 1 500 kaunokirjallista sarjaa, niihin kuuluu yli 6 000 teosta. Tähän mennessä Sahaan on tallennettu 78 kirjallisuuspalkintoa ja linkitetty niihin liittyvät 131 teosta. Lähes 1 100 teokseen on tallennettu niistä Arvostelevassa kirjaluettelossa ilmestynyt arvio. Jonkin verran on tehty takautuvaa sisällönkuvailua ja lisätty kirjailijoihin liittyvää tietoa.

Tiedontallennus ei ole itseisarvo, vaan kaikkea tallennettua tietoa ja erilaisia näkökulmia voidaan tuoda aktiivisesti esiin käyttöliittymässä. Tiedonetsijä voi lähteäkin tekemään kirjallista löytöretkeä vaikka sarjoista käsin: millaisia teoksia kuuluukaan esim. Helppohintaiseen suomalaiseen romaanikirjastoon.

… mutta työtä riittää muillekin

Kirjasampo-projektin alusta asti on ollut ajatus, että tiedontallennusta tehtäisiin hajautetusti ja koordinoidusti kirjastoissa eri puolilla Suomea. Keskittämällä voimavarat ja rakentamalla yhdessä hyvä tiedonhaun apuneuvo ja kehittynyt verkkopalvelu voittavat kaikki, niin palvelun käyttäjät kuin kirjastolaiset.

Esittelemme Kirjasampoa ja opastamme tiedontallennukseen syksyn ja talven aikana. Päivittyvä lista löytyy kohdasta 1.3.

Koulutus järjestetään yhteistyössä maakuntakirjastojen kanssa ja ne tiedottavat tarkemmin oman alueensa tilaisuuksista ja niihin liittyvistä käytännön järjestelyistä.

Koulutustilaisuudet ovat kirjastoille ilmaisia, eikä niihin osallistuminen edellytä sisällönkuvailutyöhön osallistumista, jokainen kirjasto voi olla mukana sellaisella panoksella kuin sille sopii, eikä kenenkään ole pakko osallistua. Mutta kun on kerran nähnyt Sahan, ei voi olla tulematta mukaan.  ;- )

Koulutustilaisuuksia järjestetään myös muissa kirjastoissa kiinnostuksen mukaan. Jos haluatte omalle alueellenne Kirjasammon esittelyn ja tiedontallennuksen opastuksen, kertokaa siitä! Yhteystiedot: kaisa.hypen@turku.fi

Kirjasampo Kirjastopäivillä

Kirjasammolla oli Kirjastopäivien yhteydessä pidetyillä kirjastomessuilla oma näyttelyosastonsa sekä kolme tietoiskua, joissa esiteltiin palvelua. Kirjastopäivät pidettiin Turussa 10.-12.6.2009.

Messuosaston suunnittelusta vastasi projektiryhmä, tiedotusmateriaalin suunnitteli Turun kaupunginkirjaston tiedotussihteeri Teija Neuvonen.

Osastolla riitti kävijöitä, joita kiinnostivat erityisesti, kuinka tiedontallennus SAHA-annotaatioeditorilla tapahtuu ja kuinka tallennettua tietoa voidaan käyttää muissa tietojärjestelmissä. Messuilla saatiin uusia tuttavuuksia, luotiin kontakteja ja laajennettiin Kirjasammon ystäväpiiriä. Kävijöiltä saatiin monia hyviä kehittämisideoita mm. sen suhteen, miten tiedontallennustyötä olisi järkevää kirjastojen kesken jakaa.

Messuilla Mace Ojala taltioi SAHAlla tehtävän tiedontallennuksen vaiheita. Video on nähtävänä YouTubessa.

Ständillä oli myös mahdollisuus tutustua Kirjasampoa käsittelevään Informaatiotutkimus-lehden artikkeliin Kaunokirjallisuuden sisällöt ja kontekstit: Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu semanttisen webin sovelluksena.

Kesän kynnyksellä (toukokuu 2009)

Nimi on löytynyt!

Kaunokirjallisuuden verkkopalvelulla on nyt nimi. Se on Kirjasampo. Nimi löytyi loppujen lopuksi projektiryhmän sisäisessä aivoriihessä, joten siitä ei voida palkita miniläppärillä ketään. Palvelulle on varattu domain-nimi www.kirjasampo.fi.

Kaunokki-Saha on käytössä ja tiedontallennus alkanut

Kaunokki-Sahan hienosäätöä on tehty kevään ajan. Projektiryhmä on aloittanut sen tietojen täydentämisen ja muokkaamisen. Sahan käytön opastus kirjastolaisille voi alkaa vielä tänä keväänä. Ensimmäinen esittely- ja koulutustilaisuus on sovittu Vantaan kaupunginkirjaston henkilökunnalle 27.5.2009.

Maakuntakirjastoille ja yhteistyöstä kiinnostuneille muille kirjastoille lähetetään toukokuun alussa sähköpostia. Siinä kirjastoja pyydetään ilmoittamaan, jos ne haluavat oman alueensa kirjastoille/omalle kirjastolleen ilmaisen Kirjasampo-esittelyn ja opastuksen Kaunokki-Sahan tiedontallennukseen.

Ilmoittautumisten perusteella laaditaan esittelyaikataulu, joka painottunee loppukesään ja alkusyksyyn. Resurssien ja mahdollisuuksien mukaan pyritään antamaan opastusta kaikille siitä kiinnostuneille.

Tähän liittyen KirjastoWikiin tulee lähipäivinä Usein kysyttyä -osio, johon on kerätty niitä kysymyksiä, joita Kirjasampoon liittyen on esitetty sekä vastauksia niihin. Toivottavasti siitä on apua, kun kirjastot miettivät osallistumistaan mm. takautuvaan sisällönkuvailuun.

Mutta pyörät pyörivät edelleen…

ja Kaunokki-Sahasta on jo valmisteilla kehittyneempi versio, Saha3. Sen käytettävyys on parempi kuin nykyisen Saha2:n ja siinä on tiedontallennustyötä helpottavia uusia ominaisuuksia. Uusi Kaunokki-Saha on käytettävissä todennäköisesti loppukesällä, ja siksikin on järkevää painottaa opastukset syksyyn (ks. yllä).

Kaunokki on ontologisoitu

Kaunokin termit on käyty läpi ja ”ripustettu” YSO:an. Koska Kaunokki-asiasanastoa on kehitetty läheisessä yhteydessä YSA:n kanssa, ei suuria ristiriitoja tai ongelmia näiden kahden ontologian yhteensovittamisessa ollut.

Jotkin termit ovat Kaunokki-ontologiassa, KAUNOssa, eri merkityksessä kuin YSO:ssa. Tällaisia termejä ovat esim. ellipsit ja paraabelit, jotka YSO:ssa ovat matematiikkaan, KAUNOssa kirjallisuuden kieleen ja tyyliin liittyviä käsitteitä. Fiktiiviset olennot (luurangot, androidit, elolliset esineet) ja paikat (alamaailma, autiot saaret, vaihtoehtoiset todellisuudet) etsivät sijoittumistaan ontologiassa pitkään, mutta löysivät sentään luontevan paikkansa.

Seuraavaksi ontologisoitua versiota päivitetään vastaamaan Verkko-Kaunokin nykyistä tilannetta, eli siihen lisätään vuoden aikana tulleet uudet termit. Myös joitakin yksittäisiä termejä määritellään vielä ja mietitään niiden paikkaa ontologiassa. KAUNO saataneen tuotantokäyttöön loppukesällä.

Miltä Kirjasampo näyttää?

Käyttöliittymän mallinnus ja sivukartat on tehty ja koodaustyö on käynnistymässä. Koodattavaa riittää, sillä käyttöliittymään on rakennettava erilaiset haku- ja löytyneet teokset -näytöt sekä käyttäjien sivut ja toiminnot. Palvelun käytettävyys edellyttää toimivia rajapintoja käyttöliittymän ja Kaunokki-Sahan välille.

Palvelun graafinen ilme on toistaiseksi vielä vain suunnittelijan päässä, mutta ensimmäisiä luonnoksia esim. Kirjasammon logoksi saadaan toukokuun lopulla. Kirjastopäivillä 10.-12.6.09 Turussa esitellään sivuston ensimmäisiä versioita.

Tapahtunut talven aikana, ajankohtaista keväällä

Teosrekisteri

Marras-joulukuun aikana käsiteltiin teosrekisterin pohjaksi tuleva, Helmetistä konvertoitu aineisto. Sitä varten projektiin palkattiin yhdeksän osa-aikaista ”dumppaajaa”, jotka projektiryhmän lisäksi kävivät excel-taulukossa olevia tietueita läpi, muokkasivat kirjoitusasua ja täydensivät jonkin verran etenkin sisällönkuvailuun liittyviä tietoja.

Valmis dumppi sisälsi noin 36 500 nimekkeen tiedot ja se toimitettiin Teknilliseen korkeakouluun heti vuoden alussa. Teknillisessä korkeakoulussa tiedot siirrettiin Kaunokki-Sahaan, jota on kehitetty tammikuun ajan. Saha vaatii vielä hienosäätöä ennen kuin takautuva sisällönkuvailu voi alkaa ja ennen kuin BTJ:n tuottama tieto uutuusaineistosta voidaan sinne siirtää.

Kirjailijatieto

Kitka-projektissa on hiottu kirjailijaskeemaa, ts. sitä, mitä tietoja kirjailijasta pitäisi järjestelmään tallentaa. Kaunokirjallisuuteen keskittyvässä palvelussa tarvitaan tietoa myös kirjailijoista, esim. se, milloin ja missä tekijä on elänyt, millä kielellä kirjoittanut. Kirjailijan teokset löytyvät teosrekisteristä ja sitä kautta määrittyy myös tuotannon luonne, kuten kirjailijan edustama kirjallisuudenlaji (runous, proosa…), genre ja hänen käsittelemänsä teemat.

Teosrekisteriin on viety testimielessä Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-tietokannan ja Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannan tiedot, ja sen perusteella teos- ja kirjailijatieto täydentävät hyvin toisiaan. Henkilötietojen esittämiseen kirjastojen rakentamissa ja ylläpitämissä kirjailijahakemistoissa on saatu kirjailijan/kirjoittajan lupa.

Arvosteleva kirjaluettelo

Palveluun on tarkoitus saada esiin myös vanhempaan kirjallisuuteen liittyvä aikalaislukijan näkökulma. Tätä varten digitoidaan Arvostelevan kirjaluettelon esittelytekstit, jotka tallennetaan kunkin teoksen tietojen yhteyteen. Työhön on palkattu projektityöntekijä, ja ensimmäisenä tehtävänä on selvittää teksteihin liittyviä tekijänoikeuksia sekä teknistä tallennustapaa.

Arvosteleva kirjaluettelo ilmestyi vuosina 1904-88 Kouluhallituksen (nyk. Opetushallitus) kustantamana. Sitä jaettiin myös Kirjastolehden liitteenä ja sillä oli aikoinaan merkittävä vaikutus kirjastojen kirjahankintoihin ja kokoelmatyöhön. Arvioijina oli kirjastoalan ammattilaisia, Kouluhallituksen virkamiehiä, kirjailijoita ja toimittajia. Luettelon linja oli melko korkeakirjallinen, ja arviot ovat sidoksissa aikaansa.

Kaunokin ontologisointi

Kaunokin ontologisointi jatkuu tasaisella, 100-200 käsitellyn termin viikkovauhdilla. Termeistä on käsitelty noin neljäsosa, ja suuri osa niistä ripustuu sellaisenaan osaksi YSO:a. Miettimistä aiheuttavat erityisesti Kaunokin aihepiirille ominaiset, fiktioon liittyvät termit ja niiden sijoittuminen YSO:an.

Työn myötä tulee arvioitavaksi joidenkin YSO:n termien eri merkitykset ja niiden ottaminen mukaan ontologiaan. Esimerkiksi ”hyvitys”-käsite on tällä hetkellä YSO:ssa taloudellinen ilmiö, mutta siitä pitäisi tuoda esiin myös ihmisten keskinäiseen toimintaan liittyvä hyvittäminen.

Termien käsittelyn yhteydessä pyritään lisäämään myös Kaunokin sisäistä hierarkiaa YSO:n mallin mukaisesti. Termeille etsitään määrittelyjä erilaisista sanakirjoista, määrittelyt viedään ontologiaan termin tietojen yhteyteen. Ne toivon mukaan helpottavat jatkossa sisällönkuvailutyötä.

Ontologisointityössä tulee vastaan myös yksittäisiä termejä ja rajatapauksia, jotka vaativat Kaunokki-työryhmän ja YSO:n ylläpitäjien konsultointia.

Käyttöliittymän suunnittelu käynnistynyt, nimi puuttuu vielä

Tammi-helmikuun vaihteessa käynnistyi käyttöliittymän suunnittelu. Siinä on pohdittu mm. - minkälaisia hakumahdollisuuksia tarvitaan, miten hakuliittymästä saadaan helppokäyttöinen ja havainnollinen

- mitä tietoja ja miten teoksista esitetään, mitä lisätietoa verkosta tuodaan teostietojen yhteyteen

- mitä lukija voi palvelussa tehdä, minkälainen käyttäjän ”sfääri” on, mitä toimintoja se sisältää ja mitkä toiminnoista vaativat kirjautumista

- miten palvelun yleisilme saadaan pysymään kiinnostavana ja ajantasaisena

- kuinka käyttöliittymässä voidaan mahdollisimman monin tavoin hyödyntää teosrekisteriin tallennettua tietoa

Toimintojen määrittely ja sivuston mallinnus saataneen valmiiksi maaliskuun aikana. Käyttöliittymä toteutetaan Drupal-ohjelmalla. Sivuston rakentamisen ja graafisen ilmeen suunnittelun lisäksi työtä vaatii käyttöliittymän ja Kaunokki-Sahan integraatio, tiedonsiirto näiden järjestelmien välillä.

Verkkopalvelu on edelleen ilman nimeä. Nimiehdotuksia on käyty läpi ja niitä on kehitelty lisää, ongelmana on, että suurin osa sopiviin nimiin liittyvistä verkko-osoitteista on jo varattu. Mutta miettiminen jatkuu…

Palvelun esittely, sisällönkuvailun opastus

Opastusta palvelun käyttöön ja takautuvaan sisällönkuvailuun aletaan antaa kiinnostuneille kirjastolaisille heti, kunhan Saha on riittävän hyvä ja vakaa. Projektiryhmä on yhteydessä maakuntakirjastoihin ja niihin kirjastoihin/kirjastolaisiin, jotka jo ovat ilmoittautuneet mukaan heti, kun tekniikka sen sallii.

Kirjastojen kiinnostuksen perusteella laaditaan aikataulu ja matkasuunnitelma, jonka mukaan projektiryhmä kiertää eri kirjastoissa. Toivottavasti tavataan vielä maalis-huhtikuun aikana palvelun esittelyn merkeissä!

Kirjastopäivät

Kaunokirjallisuuden verkkopalvelulla on kirjastopäivillä oma esittelypisteensä, jossa sen toimintoja esitellään halukkaille. Kirjastopäivät pidetään Turussa 10.-12.6. Palvelun varsinainen julkistus siirtynee syksymmälle.

Kaunokin ontologisointi

Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokin ontologisointi on käynnistymässä. Ontologisointi tehdään Turun kaupunginkirjastossa osana kaunokirjallisuuden verkkopalvelu -projektia ja Teknillisen korkeakoulun ohjauksessa.

Ontologisointi etenee niin, että ensin käydään käsiteanalyysin keinoin läpi asiasanojen taustalla olevien käsitteiden väliset suhteet, tarkennetaan käsitteiden välistä hierarkiaa ja tarvittaessa muita suhteita sekä tarkistetaan analyysin tulosten perusteella, mitkä Kaunokin käsitteistä vastaavat YSO:n käsitteitä. Tämän jälkeen käsitellään Kaunokin fasettirakenne ja liitetään se ontologiaan. Tavoite on, että Kaunokin n. 4 500 termin ontologisointi on tehty kesään mennessä.

Ontologisoinnin avulla asiasanastoja kehitetään edelleen niin, että ne ovat paremmin käytettävissä myös koneellisesti, tietokoneen ”ymmärtämällä” tavalla. Ontologioiden avulla on mahdollista tuottaa täsmällisempää sisällönkuvailua ja saada sitä kautta relevantimpia hakutuloksia.

Verkko-Kaunokki: http://kaunokki.kirjastot.fi/fi-FI/

Eri alojen ontologiat Onki-palvelussa, ks. http://www.yso.fi/?l=fi

Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu -projekti järjestää keväällä 2009 verkkopavelun esittely- ja koulutustilaisuuksia eri puolilla maata yhteistyössä paikallisten ja maakuntakirjastojen kanssa. Niissä käydään läpi kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun periaatteita ja ontologioiden käyttöä sisällönkuvailussa. Näissä tilaisuuksissa saa tuntumaa siihen, mitä ontologiat ovat, kuinka niitä käytetään ja mitä hyötyä niistä on.

Tanskasta opittua: litteratursiden.dk ja tuleeko kirjallisuudesta uusi kirjastojen megatrendi?

Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu -projektin projektiryhmä osallistui Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Kirjastoseuran järjestämälle opintomatkalle Tanskaan 4.-8.11. Projektin kannalta mielenkiintoisinta ja tärkeintä olivat tapaaminen litteratursiden.dk -palvelun päätoimittajan Lisa Vandborgin kanssa sekä se tanskalaisten kollegojen näkemys, että kaunokirjallisuus tulee jatkossa olemaan entistäkin merkittävämpi osa kirjastojen profiilia ja toimintaa.

Litteratursiden.dk – bibliotekernes netmagasin om skønlitteratur

http://www.litteratursiden.dk/ on tanskalaisten kirjastojen yhteinen, hajautetusti ylläpidettävä ja päivitettävä kaunokirjallisuuteen keskittyvä verkkopalvelu. Se avattiin v. 2002, jolloin ylläpidossa oli mukana viisi kirjastoa, nyt yhteistyökumppaneina on 78 kirjastoa ja yli sata kirjastoalan ammattilaista. Palvelulla on päätoimittaja ja toimituskunta, sen ohjausryhmän muodostavat kuuden yleisen kirjaston johtajat. Sitä rahoittavat kirjastot ja "The Danish Library Authority", joka on osa kulttuuriministeriötä.

Palveluun tuotetaan teoskuvailuja, suosituksia ja erilaisia listoja (kuten teemalistat, ”samantyyppistä luettavaa” -listat), ylläpidetään lukupiirejä ja päivitetään kirja- ja kirjallisuusalan uutisia. Vuonna 2007 sillä oli yli 850 000 yksittäistä käyttäjää.

Palvelu on vakiinnuttanut asemansa myös tanskalaisessa kirjallisuuselämässä, ja se tekee yhteistyötä niin kustantajien, kirjakauppojen kuin kirjailijoidenkin kanssa. Sillä on mm. vaihtuva kummikirjailija, joka pitää palvelussa blogia ja tuottaa myös uutta tekstiä, joka julkaistaan ensimmäiseksi litteratursidenillä. Monipuolinen verkostoituminen ja palvelun sisältöjen linkittäminen muihin palveluihin tuovat sen hyvin näkyviin myös Googlen kautta.

Palveluun tuotettuja teoskuvailuja siteerataan kustantajien sivuilla ja kirjallisuuskritiikeissä. Tämä on tuonut kirjastolaisten osaamisen esille uudella tavalla ja toisaalta myös muuttanut heidän rooliaan. Objektiivisuuteen pyrkivästä kirjastolaisesta on tullut subjektiivinen toimija, joka tuo esiin omia kirjallisuuteen liittyviä näkemyksiään ja arvostuksiaan.

Tammikuussa 2009 avataan uusi versio litteratursiden.dk:sta. Sivujen ulkoasua uudistetaan ja käyttöön otetaan kirjasto 2.0 -ominaisuuksia. Käyttäjillä on mahdollisuus arvioida ja esitellä teoksia, tägittää niitä, ylläpitää omaa blogia, ylläpitää kirjahyllyä ja saada kirjaystäviä (bookfriends). Uusi sivusto toteutetaan avoimen lähdekoodin Drupal-ohjelmistolla.

Kaunokirjallisuuden verkkopalvelun kehittämisen kannalta erityisen ilahduttavaa oli huomata se, että tällainen hajautettu ylläpito toimii, ja että kirjastolaiset tuovat aktiivisesti oman osaamisensa yhteiseen palveluun. Tapasimme Silkeborgin kirjastossa kirjastonhoitajan, joka osallistuu palvelun sisällöntuotantoon ja joka hyödyntää päivittäisessä työssään muiden ammattilaisten palveluun tuottamia sisältöjä. Se siis toimii sittenkin!

Romaanilainaamon paluu?

Mogens Larsen Silkeborgin kirjastosta ja Lisa Johanssen Kööpenhaminan pääkirjastosta ottivat esille saman asian: tieto- ja kaunokirjallisuuden muuttuvan roolin kirjastojen toiminnassa. Uusin tieto on verkossa ja painetun tietokirjallisuuden määrä laskee. Ihmiset googlettavat tai täyttävät tiedontarpeensa muuten itsenäisesti internetin kautta. Koska kaunokirjallisuus säilyy nykyisen käsityksen mukaan tietokirjallisuutta pidempään perinteisessä kirjamuodossa, syntyy ennen pitkää tilanne, jossa kirjastotilassa näkyvä aikuisille suunnattu aineisto painottuu entistä enemmän kaunokirjallisuuteen.

”Romaanilainaamo” on siis tekemässä vahvaa paluuta. Minkälaisen romaanilainaamon haluamme? Kirjastojen kaunokirjallisuuteen liittyvän osaamisen ja monipuolisten kokoelmien varaan ja niiden esilletuomiseksi pitää kehittää uusia palveluita niin fyysisessä kuin virtuaalisessakin tilassa. Kööpenhaminan pääkirjastossa oli jo tuotu verkossa kehitettyjä 2.0 -elementtejä fyysiseen tilaan: kirjojen väliin oli ujutettu lappuja, joissa oli lukijoiden teoksiin liittyviä kommentteja.

Teosten ja lukijoiden välisen vuorovaikutuksen näkyväksi tekeminen ja lukukokemusten jakaminen ovat keinoja tuoda esiin kirjallisuuden merkityksiä, kehittää kirjastojen kirjallisuuden tieto- ja asiakaspalvelua sekä avartaa niin henkilökunnan kuin asiakkaiden kirjallista horisonttia. Toivottavasti kaunokirjallisuuden verkkopalvelu valmistuttuaan tarjoaa välineitä siihenkin, niin verkossa kuin kirjastotilassa.

Keksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelulle nimi - kysely on päättynyt!

Kaunokirjallisuuden verkkopalveluun liittyvä kaikille avoin kysely päättyi 6.10.

Saimme yli 160 ehdotusta palvelun nimeksi. Käymme läpi ja arvioimme ehdotuksia ja julkistamme palvelun nimen mahdollisimman pian.

Kiitos myös palvelun kehittämiseen liittyvistä kommenteista ja ehdotuksista. Moni ilmoitti olevansa halukas tekemään yhteistyötä verkkopalvelun kanssa, palaamme teidän kanssanne syksyn aikana asiaan.

Kaisa Hypén & Alex Spåre

Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu -projekti kysyy:

- millainen on mielestäsi hyvä kaunokirjallisuuteen liittyvä verkkopalvelu

- oletko tehnyt kaunokirjallisuuden sisällönkuvailua ja

- olisitko halukas tekemään sisällönkuvailuyhteistyötä verkkopalvelun kanssa

Lisäksi keräämme ehdotuksia verkkopalvelun nimeksi. Mikä olisi kuvaava ja mieleenpainuva nimi kaunokirjallisuuteen keskittyvälle verkkopalvelulle? Ehdota nimeä ja voit voittaa miniläppärin!

Voit vastata kyselyyn ja/tai ehdottaa nimeä 6.10.08 asti täällä:

https://digiumenterprise.com/answer/?sid=236876&chk=NJHWKXQA

Syyskuu: teosrekisteri hahmottuu

Kaunokki-saha

Kaunokirjallisuuden verkkopalvelun keskeinen osa, semanttinen teosrekisteri, alkaa hahmottua. Keväällä muokatussa kaunokirjallisuuden metadataskeemassa määriteltiin ne tiedot, joita kaunokirjallisista teoksista teosrekisteriin tallennetaan.

Skeeman pohjalta Teknillisen korkeakoulun viestintätekniikan laboratoriossa rakennettiin Saha-annotaatioeditoriin kaunokirjallisuusaineistoille oma tallennusalusta, Kaunokki-saha. Työkalun testaamista varten Kaunokki-sahaan on viety tiedot vuonna 2007 ilmestyneestä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta.

Testauksessa saatujen kokemusten perusteella editoria on muokattu ja hiottu. Työkalu on saatava toimivaksi ja käyttäjäystävälliseksi, ennen kuin sinne siirretään koko kaunokirjallisuusaineisto. Myös Sahan tekniikka vaatii vielä säätämistä, että se toimisi hyvin myös suurten aineistomäärien kanssa.

Kaunokki-saha toimii kiinteässä yhteydessä Kaunokki-ontologian ja YSO:n kanssa. Sisällönkuvailutermien noutaminen on vaivatonta ja ontologioiden kautta voidaan rakentaa temaattisia yhteyksiä muiden ontologioita hyödyntävien palveluiden kanssa.

Teosrekisterissä on mahdollista hyödyntää Kaunokin fasetti-rakennetta niin, että kullekin fasetille (genre, teema, toimija…) on oma nimetty kenttänsä, johon siihen kuuluvat termit syötetään. Tästä tulee olemaan hyötyä varsinkin tiedonhaussa ja -jäsentämisessä.

Kaunokki-sahassa yksittäiset novellit ja runot voidaan tallentaa itsenäisinä teoksina. Ne voidaan dokumentoida hyvinkin yksityiskohtaisesti (esim. sisällönkuvailu, julkaisuhistoria), jos vain resursseja työhön on. Novellit ja runot linkitetään niihin kokoelmiin, joissa ne ovat ilmestyneet, joten peruskirjaus kustakin novellista ja runosta tehdään vain kerran.

Terminologiaa:

metadataskeema = järjestelmässä tarvittavan metadatan määrittely

Saha = selainpohjainen annotaatiotyökalu

annotointi = ontologioihin perustuva dokumentointitapa (sisällönkuvailu, luettelointi)

Linkkejä:

Sahan esittely: http://www.seco.tkk.fi/services/saha/

Kansallinen ontologiapalvelu ONKI: http://www.yso.fi/?l=fi

Kaunokki-ontologia: http://www.yso.fi/onki/kaunokki/?l=fi

Yleinen suomalainen ontologia (YSO): http://www.yso.fi/onki/yso/

The dumppi

Helmetin kaiken suomenkielisen kaunokirjallisuusaineiston dokumentaatio mahtuu excel-taulukkoon, jossa on n. 62 000 riviä. Yhdellä rivillä on aina yhden teoksen kuvailutiedot (luettelointi, sisällönkuvailu). Tässä dumpissa on tietysti lukuisia tuplia, triploja jne., joita siivotaan pois, koska tulevassa teosrekisterissä kukin teos on vain yhtenä tietueena.

Dumpin siivous tehdään osittain ohjelmallisesti TKK:ssa, mutta viimeinen silaus ennen tietojen siirtoa Sahaan tehdään manuaalisesti ja ihmisaivojen kautta. Tähän työhön päästäneen syys-lokakuun vaihteessa. Siivouksen jälkeen dumppi konvertoidaan excelistä Sahaan.

Takautuva sisällönkuvailu

Takautuva sisällönkuvailu voidaan aloittaa, kunhan koko kaunokirjallisuusaineisto on Sahassa. Saha puolestaan voidaan ottaa laajemmin käyttöön, kunhan sen tallennusalustaa on muokattu käyttäjäystävällisemmäksi. Sen täytyy myös sallia usea samanaikainen tiedontallentaja.

Takautuvan sisällönkuvailun aloittaminen vaatii tietysti paljon muutakin: verkoston luomista, käytännöistä sopimista, työnjakoa ja koordinointia, Sahan ja Kaunokki-ontologian käytön opettelua… Kirjastojen halukkuutta olla mukana on kartoitettu kyselyllä, ja sen kautta ilmoittautuneisiin tullaan olemaan yhteydessä. Vielä 6.10.08 asti voit vastata kaikille kirjastolaisille avoimeen kyselyyn. Siinä voit myös ehdottaa palvelulle nimeä, voittanut ehdotus palkitaan miniläppärillä.

Linkki kyselyyn tässä: https://digiumenterprise.com/answer/?sid=236876&chk=NJHWKXQA

Kiinnostuksestaan olla mukana voi toki kertoa muutenkin, projektiryhmä ottaa vastaan ilmoittautumisia:

kaisa.hypen@turku.fi

alex.spare@turku.fi

Kaunokki-sahan käytön oppii helposti ja nopeasti, eikä ontologioiden käyttö ole teknisesti vaikeaa. Työläintä on tietysti itse sisällönkuvailu, sen pohtiminen, mitä kustakin teoksesta rekisteriin on syytä tallentaa. Saha mahdollistaa hyvinkin yksityiskohtaisen kuvailun, ja mitä enemmän tietoa tallennetaan, sitä paremmin teokset tietysti löytyvät. Mutta käytettävissä olevat resurssit asettavat rajat sille, kuinka perusteellisesti työ tehdään.

Kulttuurisampo ja semanttinen linkittyminen

Kulttuurisampo, semanttisen webin tekniikoilla kehitetty kulttuuriportaali ja julkaisujärjestelmä, julkistetaan 25.9.08. Kaunokirjallisuus tulee olemaan myös osa Kulttuurisampoa ja haettavissa sitäkin kautta. Kulttuurisampo tarjoaa jo nyt näkymiä siihen, millaisia temaattisia kokonaisuuksia ontologioihin perustuen voidaan verkossa rakentaa. Se tuo esimerkiksi kaunokirjallisen teoksen tietojen yhteyteen kuvia maalauksista, jotka käsittelevät samaa teemaa kuin teos. Ja tietysti saadaan näkyviin myös samaa teemaa käsitteleviä muita kaunokirjallisia teoksia.

Kunhan Kulttuurisampo on julkistettu, kannattaa käydä katsomassa ja ihmettelemässä, mitä kehittyneiden web-teknologioiden avulla saadaa aikaan. Ja muistaa se, että tämä voi olla vasta alkua – kunhan koko kaunokirjallisuus on viety sinne, yhteyksiä rakentuu entistä enemmän, aineistoista ja niiden sisällönkuvailuista saadaan enemmän irti.

http://www.seco.tkk.fi/applications/kulttuurisampo/

Kysely kirjastoille kaunokirjallisuuden verkkopalveluista

Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu -projektin yhteydessä on haluttu selvittää sitä, millaisia kaunokirjallisuuteen liittyviä palveluita yleiset kirjastot tarjoavat verkossa. Huhti-toukokuussa 2008 toteutetussa kyselyssä kirjastoilta pyydettiin kuvauksia siitä,

- minkälaisia kaunokirjallisuuteen liittyviä verkkosivuja ne ovat tuottaneet

- kuinka tärkeänä ne pitävät kaunokirjallisuuden takautuvaa sisällönkuvailua

- kuinka kirjastoissa on sisällönkuvailtu kaunokirjallisuutta

Samalla kartoitettiin kirjastojen halukkuutta tehdä yhteistyötä kaunokirjallisuuden verkkopalvelun kanssa ja toimia tulevan teosrekisterin sisällönkuvailijoina.

Kyselyn laati Turun kaupunginkirjastossa työskentelevä Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu -projektin projektiryhmä Kaisa Hypén ja Alex Spåre. Se lähetettiin sähköpostilla 439 kirjastoon. Vastauksia saatiin yhteensä 196, joista 20 tuli avoimen linkin kautta. Vastausprosentti on noin 45. Alla on yhteenveto kyselyn tuloksista ja niihin liittyviä kommentteja.

Mitä palveluita kirjastoilla on verkossa

Kysymys 1: Onko kirjastollanne verkossa kaunokirjallisuuspalveluita?

91 kirjastoa ilmoitti, että niillä ei ole ollenkaan kaunokirjallisuuteen liittyviä verkkopalveluita (59,87 % vastanneista).

Teosesittelyitä oli 34, kirjailijaesittelyjä 24 kirjastolla. Asiakkaiden lukukokemuksia voidaan lukea 25 kyselyyn vastanneen kirjaston kotisivuilta ja 8 kirjastolla oli erillinen kaunokirjallisuussivusto. Muita verkkopalveluita oli 14 kirjastolla.

Teosesittelyt

Aikuisille suunnattuja teosesittelyjä löytyy mm. näiden kyselyyn vastanneiden kirjastojen sivuilta:

Forssan kaupunginkirjasto http://www.forssa.fi/?pageid=ciUeHVHBSZigHqA&parent0=EwzHS4cYzaPHYnp&parent1=D6g4CaVXCYAHHb9&parent2=7WYu82WQeN8QLeL

Heinolan kaupunginkirjasto http://www.heinola.fi/FIN/Palvelut/Kirjasto/Hakemisto/Kirjavinkit.htm

Helsingin kaupunginkirjasto (yhteistyössä Sanojen ajan kanssa) http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/viikonkirja_arkisto.aspx

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/kauno.htm#vinkki

Jämsän kaupunginkirjasto http://www.jamsa.fi/kirjasto/kirjat/

Kaarinan kaupunginkirjasto http://www.kaarina.fi/kirjasto/kokoelmat/aineistoesittelyja/fi_FI/aikuisille/

Lappeenrannan kaupunginkirjasto http://www.lappeenranta.fi/?DeptID=16511

Oulun kaupunginkirjasto http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjallisuus/kirjavinkki.html

Outi-kirjastot http://www.outikirjastot.fi/?osio=lukuvinkit&sivu=kaunokirjallisuus

Pirkkalan kunnankirjasto http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/arkisto/aikaj.htm

Riihimäen kaupunginkirjasto http://www.riihimaki.fi/index.asp?id=ADE80E5E3778409ABE74FD83D89A0C0D&layout=esikatselu

Rovaniemen kaupunginkirjasto http://www.rovaniemi.fi/?Deptid=14707

Seinäjoen kaupunginkirjasto http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kirjavinkkeja.html

Kirjailijaesittelyt

Kirjastojen tuottamat kirjailijaesittelyt on koottu kirjastot.fi-sivulle

http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/

Kitka-projekti on perustettu ratkaisemaan se, kuinka nämä kirjailijaesittelyt saadaan haettaviksi yhdestä hakuliittymästä ja sitä kautta helpommin löydettäviksi.

http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Projekti_Kitka2

Asiakkaiden lukukokemukset

Useilla tähän vastanneilla kirjastoilla on käytössään Origo-kirjastojärjestelmässä oleva asiakkaiden kommentointi- ja arviointimahdollisuus, ks. esim. Auran kirjaston tietokanta http://aura.kirjas.to/. Tällä sivulla on linkki listaukseen, jossa ovat kaikki ne teokset, joita asiakkaat ovat kommentoineet. Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla on kirjallisuusaiheinen keskustelufoorumi, http://www.lib.hel.fi/keskustelut/viestit.aspx?groupID=60033f88-a335-4983-9faa-ce17b07e8e0a

Erillinen kaunokirjallisuussivusto

Ks. kohta Teosesittelyt, useilla siinä mainituista kirjastoista on teosesittelyjen ohella sivuillaan muitakin kaunokirjallisuuteen liittyviä palveluita. Näitä ovat esim. kirjastossa toimivan lukupiirin ja kirjallisuustapahtumien oheismateriaali, paikallisten kirjailijoiden esittelyt, listaukset varatuimmista teoksista, linkit muihin kirjallisuusaiheisiin palveluihin ja erilaisiin kaunokirjallisuusteemoihin liittyvät hakuvinkit. Yllämainittujen lisäksi ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastolla on keskisuomalaiseen kirjallisuuteen liittyvät kaunokirjallisuussivut, http://www3.jkl.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm

Muut palvelut,

mm. nämä tuotiin esille:

- lapsille ja nuorille tarkoitetut kirjallisuuspalvelut (4 kpl)

- kirjailijoihin liittyvät verkkosivut (4 kpl)

- kimpan yhteiset verkkosivut (2 kpl)

- BTJ:n kautta tulevat teosesittelyt uuden aineiston osalta (1 kpl)

- oman alueen kirjailijoiden tekstejä digitoituina (1 kpl)

- valikoimaluetteloita (1 kpl)

Kirjastojen tuottamia kaunokirjallisuuteen liittyviä verkkopalveluita on tuotettu eri lähtökohdista, erilaisin toimitus-periaattein ja niitä päivitetään vaihtelevasti. Joissakin kirjastoissa teosesittelyjä on kirjoitettu pitkäjänteisesti ja esittelysivut päivitetään säännöllisesti, osassa kirjastoja esittelyt ovat jääneet muutamaan teokseen.

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka kirjastojen tuottamia teosesittelyjä käytetään. Ovatko lukijat löytäneet nämä usein hyvinkin kunnianhimoisesti tehdyt teosesittelyt, ja olisiko heillä halukkuutta kommentoida niitä? Kuinka paikallisiksi ja oman kirjaston toimintaan kuuluviksi kirjastolaiset ja käyttäjät ne mieltävät?

Onko kaunokirjallisuuden takautuva sisällönkuvailu tärkeää

Kysymys 2: Yksi verkkopalvelun keskeisistä tavoitteista on vanhemman kaunokirjallisuuden sisällönkuvailu. Kuinka tärkeänä kirjastossanne nähdään kaunokirjallisuuden takautuva sisällönkuvailu?

Tärkeänä

47 (30,92%)

Melko tärkeänä

89 (58,55%)

Melko tarpeettomana

15 (9,87%)

Tarpeettomana

1 (0,66%)

Mielenkiintoista on, että vastanneista lähes 90 % piti kaunokirjallisuuden takautuvaa sisällönkuvailua tärkeänä tai melko tärkeänä. Kuitenkin vain alle 18 % vastanneista on ryhtynyt siihen (ks. alla). Tämä kertoo takautuvan sisällönkuvailun tarpeellisuudesta ja toisaalta ehkä myös siitä, kuinka työläs sitä on toteuttaa yksittäisten kirjastojen voimin.

Miten vanhempaa kaunokirjallisuutta on sisällönkuvailtu takautuvasti

Kysymys 3: Onko kirjastossanne sisällönkuvailtu vanhempaa, ennen vuotta 1997 ilmestynyttä aikuisten kaunokirjallisuutta?

Kyllä

26 (17,69%)

Ei

121 (82,31%)

Kerro muutamalla sanalla sisällönkuvailutyöstä. Onko se ollut systemaattista? (esim. keskittynyt tiettyinä vuosina ilmestyneisiin teoksiin) Arvio kuvailtujen teosten määrästä? Kuvailutapa? (asiasanoitus, tiivistelmät) Mitä kirjallisuudenlajeja on kuvailtu?

Tähän vastasi 25 kirjastoa, näistä 18 mainitsi, että takautuva sisällönkuvailu on satunnaista. Teoksia asiasanoitetaan silloin, kun

- niitä siirretään varastoon (3 mainintaa),

- huomataan, että tiettyyn teemaan liittyvään kirjallisuuteen kohdistuu kysyntää (3 mainintaa)

- saadaan lahjoituksia, johon kuuluvat teokset kuvaillaan (2 mainintaa)

- teoksesta tulee uusi painos, vanhemmat painokset sisällönkuvaillaan (2 mainintaa)

- romaanien hyllyryhmittely otetaan käyttöön (1 maininta)

- sisällönkuvailu on tarpeellista osana jotakin projektia, esim. kotipalvelun kehittämistä (1 maininta)

- halutaan kuvailla kirjailijan koko tuotanto (1 maininta).

Seitsemän kirjastoa ilmoitti, että takautuvassa kaunokirjallisuuden asiasanoituksessa on ollut jokin systeemi – koko kokoelma on käyty läpi tai siihen pyritään (4 mainintaa), kolmessa kirjastossa on käyty läpi tiettyinä vuosina ilmestyneet teokset. Yksi kirjasto mainitsi, että kotiseutukokoelman kaunokirjalliset teokset on sisällönkuvailtu.

Sisällönkuvailumenetelmänä on lähes aina ollut asiasanoitus, vain yksi kirjasto ilmoitti tiivistelmien kirjoittamisesta. Kuvailun taso näyttää vaihtelevan kattavasta teoksen kuvailusta 1-2 termillä kuvailuun (genre, keskeinen teema). Vastausten mukaan on kuvailtu vain kertomakirjallisuutta.

Sisällönkuvailua on tehty lähes aina muiden töiden ohessa. Siihen haluttaisiin paneutua kunnolla, sitä tehtäisiin enemmän ja systemaattisemmin, jos käytettävissä olisi aikaa ja työvoimaa. Sisällönkuvailun merkitystä teosten löytyvyyden parantamiseksi korostettiin useassa vastauksessa.

Sisällönkuvailussa on käytetty hyväksi jo muissa kirjastoissa tehtyä työtä eli asiasanoja on etsitty muiden kirjastojen tietokannoista ja lisätty niitä omaan tietokantaan manuaalisesti.

Kiinnostus yhteistyöhön

Kysymys 4: Onko kirjastossanne kiinnostusta osallistua vanhemman kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuyhteistyöhön verkkopalvelun puitteissa?

Kyllä

27 (18,37%)

Kyllä, mikäli työmäärä ei kasva

68 (46,26%)

Ei

52 (35,37%)

Yhteenvetoa

Koska lähes puolet kirjastoista vastasi kyselyyn, voi vastauksia pitää suuntaa-antavina. Ne vahvistivat sitä ennakko-oletusta, että kirjastoissa tehdään kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuun ja muihin verkkopalveluihin liittyvää päällekkäistä työtä. Samoja asiasanoja lisätään kirjastojen omiin tietokantoihin ja samoista teoksista kirjoitetaan esittelyjä kirjastoissa eri puolilla Suomea.

Vastausten myötä vahvistui myös näkemys siitä, että kaunokirjallisuuden takautuvaa sisällönkuvailua pidetään tärkeänä ja siihen haluttaisiin panostaa. Mutta samalla koetaan turhauttavana, ettei siihen ole resursseja ja että asiakaspalvelu- ja neuvontatyö on osittain puutteellista eikä kokoelmia voida hyödyntää täysipainoisesti.

Yksi Kaunokirjallisuuden verkkopalvelun kehittämisen lähtökohdista on, että tämä eri kirjastoissa tehtävä, osaamista vaativa ja aikaa vievä sisällönkuvailutyö tallennettaisiin yhteiseen teosrekisteriin. Kun kirjastot yhdistävät osaamisensa, sisällönkuvailusta saadaan huomattavasti suurempi hyöty irti ja sen tulokset ovat paremmin kirjastolaisten ja kirjallisuudenharrastajien tavoitettavissa. Teosrekisterin kehitystyössä arvioidaan sitä, kuinka yhteisessä teosrekisterissä voidaan hyödyntää kirjastoissa ja muualla (esim. Roma) jo tehtyjä sisällönkuvailuja. Lähtökohtana on myös, että teosrekisterin tietojen täytyy olla monipuolisesti käytettävissä.

Myös teosesittelyille saataisiin enemmän näkyvyyttä, kun ne keskitettäisiin verkossa samaan paikkaan, vaikka niitä tehtäisiinkin hajautetusti eri puolilla Suomea. Tällaiseen isompaan palveluun on mahdollista saada myös riittävästi käyttäjiä niin, että siihen on järkevää rakentaa kirjasto 2.0 -ajattelun mukaisia vuorovaikutteisia toimintoja.

Vastauksista voi päätellä, että kirjastoissa on halukkuutta valtakunnalliseen yhteistyöhön. Lähes sata kirjastoa on ilmoittanut kiinnostuksensa tehdä sisällönkuvailuun liittyvää yhteistyötä kaunokirjallisuuden verkkopalvelun kanssa. Yhteistyöverkostoa ryhdytäänkin rakentamaan ja kiinnostuksensa ilmoittaneisiin kirjastoihin tullaan ottamaan yhteyttä syksyn 2008 aikana.

Jotta kaikki halukkaat varmasti voisivat ilmoittautua mukaan näihin ”talkoisiin”, kyselystä tehdään syyskuussa 2008 vielä kaikille avoin versio, joka julkaistaan kirjastot.fi:n ja Kirjastolehden verkkosivujen ja keskustelupalstojen kautta. Sen avulla pyritään tavoittamaan kaikki ne kirjastolaiset, jotka ovat kiinnostuneita rakentamaan tätä yhteistä palvelua. Avoimessa kyselyssä pyydetään myös ehdotuksia palvelun nimeksi.

Lisätietoja:

Kaisa Hypén

kaisa.hypen(at)turku.fi

puh. 044 907 2943

Alex Spåre

alex.spare(at)turku.fi

puh. 044 907 2830

Kirjallisuuden verkkopalvelu: tilanne toukokuussa 2008

Esiselvitysvaihe päätökseen

Kirjallisuuden verkkopalvelun esiselvitysvaihe alkaa olla päätöksessä, ja toteutusvaihe käynnistyy vähitellen. Esiselvitysvaiheessa on määritelty palvelun sisältöjä, toimintamalleja ja teknistä toteutustapaa sekä tiedotettu hankkeesta. Meneillään on vielä yleisille kirjastoille suunnattu kysely, jossa kartoitetaan niissä tehtyä kaunokirjallisuuden takautuvaa sisällönkuvailua ja kirjastojen toteuttamia kaunokirjallisuuteen liittyviä verkkopalveluita. Esiselvitysraportti valmistuu touko-kesäkuun aikana.

Esiselvitys on tehty Turun kaupunginkirjastossa opetusministeriön myöntämän rahoituksen turvin, yhteistyössä Kirjastot.fi:n kanssa. Opetusministeriö on myöntänyt jatkorahoituksen verkkopalvelun toteutusta varten.

Palvelun tekniikasta ja toteutustavasta

Kirjallisuuden verkkopalvelu toteutetaan open source -ohjelmilla. Sen haku- ja käyttöliittymä rakennetaan Drupalilla, nimekerekisteri semanttisen webin työkalujen avulla, osana laajaa KulttuuriSampo -hanketta. Nimekerekisteri on ensimmäinen suomalainen kirjastosovellus, joka on lähtökohtaisesti rakennettu käyttämään ontologioita sisällönkuvailussa. Sitä varten fiktiivisen aineiston verkkosanastosta Kaunokista on tehty ontologisoitu versio. Sen avulla tehtävä kaunokirjallisuuden sisällönkuvailu on aikaisempaa jäsennellympää ja sen avulla on mahdollisuus ottaa paremmin huomioon fiktiivisen aineiston erityispiirteet. Tavoitteena on, että nämä ominaisuudet tuottavat myös entistä relevantimpia hakutuloksia.

Monialaisessa KulttuuriSampo -hankkeessa rakennetaan verkkoon suomalaisen kulttuurisisältöjen infrastruktuuria. On tärkeää, että kirjastojen kokoelmien sisällöt ovat mukana rikastamassa tätä kansallista infrastruktuuria. Kirjallisuuden verkkopalvelu -projektissa pilotoidaan yhteistyötä, ja olemalla osa laajaa KulttuuriSampoa ja ”ontologiaperhettä” kirjastojen kokoelmille ja sisältöihin liittyvälle osaamiselle saadaan näkyvyyttä ja käyttäjiä verkossa aivan uudella tavalla.

Ontologisoidun Kaunokin ”alphaversio” (KulttuuriSammon sisäisessä testivaiheessa): http://www.yso.fi/onki/kaunokki/

KulttuuriSampoa edeltäneen FinnONTO -projektin (2003-2007) tuloksia: http://www.seco.tkk.fi/projects/finnonto/index.fi.php

KulttuuriSampo -hankkeen esittelysivut: http://www.seco.tkk.fi/applications/kulttuurisampo/

Kirjailijatieto

Kirjailijatieto on olennainen osa kirjallisuuden verkkopalvelua. Teoksia on voitava hakea kirjailijan ja esimerkiksi hänen kansallisuutensa mukaan. Yhteistyössä KulttuuriSammon kanssa selvitetään, kuinka kirjailijatieto tallennetaan valmisteilla olevaan yleiseen toimijaontologiaan. Erityisesti tutkitaan sitä, kuinka kirjastojen paikallisesti tuottama kirjailijatieto saataisiin osaksi toimijaontologiaa, jolloin se olisi kytkettävissä myös muihin kulttuurisisältöihin.

Tätä paikallisesti tuotetun kirjailijatiedon parempaa saatavuutta ja löytyvyyttä on selvitetty myös opetusministeriön rahoittamassa Kitka -projektissa, jonka kanssa kirjallisuuden verkkopalvelu on tehnyt tiivistä yhteistyötä.

Kitka-projektin sivut kirjastowikissä: http://wiki.kirjastot.fi/index.php/Projekti_Kitka2

Sisällönkuvailua oppimassa

Projekti järjesti kevätlukukaudella 2008 yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan ohjelman kanssa kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuun liittyvän kurssin. Kurssin aikana kukin opiskelija tallensi kirjastowikiin 15 -20 romaanin sisällönkuvailuja, kuten asiasanoja, tägejä ja tiivistelmiä. Lisäksi opiskelijat saivat tehtäväkseen etsiä verkosta teoksiin liittyviä linkkejä. Suositus oli, että romaanit olisivat ilmestyneet ennen vuotta 1997, jolloin BTJ aloitti systemaattisen luokan 84.2 aikuisten aineiston sisällönkuvailun.

Tuloksena oli noin kolmensadan teoksen sisällönkuvailutiedot. Pääpaino kurssilla oli opiskelijoiden kaunokirjallisuuden sisällönkuvailutaitojen oppimisessa, mutta se oli erittäin hyödyllinen myös projektin kannalta. Yhteistyön kautta huomattiin hajautettuun sisällönkuvailuun liittyviä kriittisiä kohtia ja nähtiin ohjeistuksen merkitys. Tärkeää on myös se, että opiskelijoilla on valmistuessaan kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuun liittyvää kokemusta, näkemystä ja tietämystä.

Yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun kanssa jatketaan ja sitä laajennetaan mahdollisuuksien ja kiinnostuksen mukaan myös muihin alan koulutusta antaviin oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Jatkossa sisällönkuvailut tehdään suoraan nimekerekisteriin kirjastowikin sijasta.

Tiedotusta, tiedotusta

Esiselvityksen aikana hankkeesta tiedotettiin laajasti kirjastojen tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Palvelun suunnitelmia ja tavoitteita esiteltiin mm. maakuntakirjastojen ja lääninhallitusten järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Sitä on esitelty myös Kirjailijaliiton johtokunnalle, Turun kirjamessuilla, Tukholman kaupunginkirjastossa ja Viron kansalliskirjastossa.

Hanke on saanut pääasiassa myönteisen vastaanoton, ja kaunokirjallisuuteen keskittyvää palvelua ja siihen liittyvän osaamisen syventämistä on pidetty tärkeänä. Tilaisuuksissa ja tapaamisissa tullut palaute on otettu huomioon ja soveltuvin osin päivitetty suunnitelmiin.

Toteutusvaiheen suunnitelmat

Tässä vaiheessa keskeiset toimijat ovat

- Turun kaupunginkirjasto: palvelun sisällöt, tiedotus, yhteistyöverkosto

- Kirjastot.fi: tekniset ratkaisut, käyttöliittymä, tiedotus, yhteistyöverkosto

- Teknillinen korkeakoulu: semanttiset työkalut ja niiden soveltaminen nimekerekisterissä

- BTJ Finland Oy: uutuusaineiston sisällönkuvailu

- takautuvaa sisällönkuvailua tuottavien kirjastolaisten verkosto

Nimekerekisteri ja käyttöliittymä

Toteutusvaiheen alussa kesällä 2008 paneudutaan nimekerekisterin tekniikkaan. Helmet-tietokannasta on otettu otos (v. 2007 ilmestynyt kaunokirjallisuus), jota muokataan Teknillisessä korkeakoulussa palvelun tarpeita vastaavaksi. Projektiryhmä pääsee tutustumaan protoon ja testaamaan sitä kesäkuun aikana. Sen perusteella päätetään jatkotoimista ja mm. siitä, koska rekisterin demoversio voidaan viedä verkkoon laajempaa tutustumista ja testausta varten.

Tärkeää on määritellä myös se, mitä verkossa olevaa tietoa, kuten arvosteluja, kirjailija- ja teosesittelyjä, tuodaan osaksi palvelua ja millä tavoin se tehdään: linkittämällä tai mash up -tekniikoilla. Verkkotiedon tuottajien kanssa on sovittava käytännöistä.

Kesällä käynnistyy käyttöliittymän suunnittelu. Siinä määritellään tarkemmin palvelun sisällöt, näkymät, hakumahdollisuudet, navigointi ja ulkoasu. Myös käyttäjille suunnatut palvelut sekä heidän roolinsa määritellään tässä vaiheessa.

”Anna mulle joku hyvä kirja”

Vanhemman aineiston sisällönkuvailun rikastamiseksi kartoitetaan jo olemassa olevia resursseja ja arvioidaan sitä, kuinka ne on mahdollista saada osaksi nimekerekisterin tietoja. Palvelun mahdollisimman monipuolinen käyttö edellyttää systemaattista takautuvaa sisällönkuvailua. Siihen tarvitaan laajasti kirjastolaisten panosta.

Nimekerekisteriin on mahdollista tallentaa myös kirjastoammattilaisten kirjallisuuteen liittyvää tietämystä: mitä teoksia he suosittelevat lukijoille ja miten teosten väliset suhteet rakentuvat (esim. teoksen x sukulaisteoksia ovat z, y ja t tai jos pidit tästä teoksesta, voisit todennäköisesti pitää myös teoksesta p, r tai s).

Myös käyttäjät voivat suositella ja vinkata teoksia toisilleen. Tämän lisäksi voidaan ohjelmallisesti etsiä sisällönkuvailujen perusteella ”samankaltaisia teoksia” tai rakentaa erilaisia kokonaisuuksia (”lukijalla, jonka virtuaalihyllyssä on tämä teos, on hyllyssään myös nämä teokset…”). Näin voidaan tuoda kaunokirjallisuutta monipuolisesti esille ja tarjota palvelun käyttäjälle monia tapoja etsiä ja löytää ”hyvä kirja”.

BTJ Finland Oy tuottaa valmiiseen palveluun uutuusaineiston sisällönkuvailutiedot.

Yhdessä enemmän

Verkostoa laajennetaan ja yhteistyökumppaneita etsitään aktiivisesti myös jatkossa. Yhteistyömahdollisuuksia tunnustellaan mm. kirjastosektoreiden edustajien, kirjastojärjestelmien toimittajien, kustantajien ja kirjallisuusalan eri toimijoiden kanssa.

Palvelun esittelyä ja siitä tiedottamista jatketaan. Kun nimekerekisteri on riittävän pitkällä, kirjastolaisia opastetaan sen käyttöön mahdollisuuksien mukaan kädestä pitäen. Samalla heitä rohkaistaan osallistumaan sisällönkuvailuun ja ontologioiden käyttöön osana sisällönkuvailua.

Koska kyseessä on monivuotinen opetusministeriön rahoittama valtakunnallinen hanke, täytyy sillä olla myös vaikutuksia suomalaiseen kirjastokenttään. Hankkeen myötä kehitetään kokonaan uusi palvelu, jonka tavoitteena on tuoda esiin ja jalostaa jo olemassa olevaa tietämystä. Palvelun ja siihen liittyvän koulutuksen avulla luodaan mahdollisuuksia synnyttää uutta tietoa ja uusia verkostoja. Turun Ammattikorkeakoulussa onkin jo valmistunut yksi opinnäytetyö projektiin liittyen: Tiina Lehdon ja Saara Salon opinnäytetyö Fiktio näkyviin : ontologiat ja yhteisöllinen web kaunokirjallisuuden indeksoinnissa.

Kun palvelun kokonaisuus alkaa hahmottua, arvioidaan sitä, millaista organisaatiota ja/tai monialaista neuvottelukuntaa sen kehittämisen tueksi tarvitaan. Jatkossa on tärkeää saada integroitua valmis palvelu itsestään selväksi osaksi kirjastokenttää, kirjastojen toimintakäytäntöjä ja jokapäiväisiä rutiineja. Tässä on etenkin yhteistyö kirjastojärjestelmien toimittajien kanssa olennaista.

Kirjallisuuspalvelu Kullervo vai mikä? Palvelu on vielä vailla nimeä! Nimiä voi ehdottaa projektin ohjausryhmän jäsenille:

Erkki Lounasvuori, erkki.lounasvuori@hel.fi

Matti Sarmela, matti.sarmela@kirjastot.fi

Kaisa Hypén, kaisa.hypen@turku.fi

Alex Spåre, alex.spare@turku.fi

Kaunokirjallisuushankkeen tavoitteet ja visiot

Suunnitteilla oleva kirjastojen kaunokirjallisuusportaali perustuu pitkälle kirjallisuuden parissa työskentelyn traditiolle. Portaalin tavoitteena on tuoda esiin kirjastojen ainutlaatuiset kokoelmat ja niihin liittyvä asiantuntemus sekä kirjallisuuden sisällönkuvailun ja esittelyn hallinta uuden välineen ja tekniikan keinoin.

Portaalihankkeen toinen keskeinen tavoite on kehittää kaunokirjallisuuteen liittyvien kirjastopalveluiden infrastruktuuria. Kirjastojen kirjallisuuteen liittyvää asiantuntemusta voidaan nykyisellään hyödyntää vain osittain, koska käytettävissä ei juurikaan ole kaunokirjallisuuden tiedonhaun välineitä. Kaunokirjallisuuden sisältöjä on avattu vain satunnaisesti, ja tiedonlähteet ovat hajallaan erilaisissa tietokannoissa ja hakemistoissa. Osa kauno-kirjallisuudesta on kokonaan systemaattisen tiedonhaun ulottumattomissa, esimerkiksi paljon kysyttyjen yksittäisten runojen hakuun on vain vähän mahdollisuuksia.

Hankkeessa sovellettavien Web 2.0 -teknologioiden avulla on mahdollista jakaa tietämystä ja karsia kirjastoissa tehtävää päällekkäistä sisällönkuvailuun liittyvää työtä. Tavoitteena on yhteisöllisesti kehittyvä, niin kirjasto-ammattilaisten kuin portaalin käyttäjien panosta hyödyntävä kokonaisuus. Verkkoympäristössä voidaan myös tavoittaa kokonaan uusia kirjastopalveluiden käyttäjiä, ja portaalin yhteisöllinen toimintamalli tuo asiakkaiden näkemykset aikaisempaa paremmin esiin.

Kaunokirjallisuusportaali tulee valmistuttuaan olemaan osa Kirjastot.fi -sivustoa. Se on verkkopalvelukokonaisuus, joka muodostuu kolmesta osasta:

• sisältötietokanta
• julkinen portaali
• kirjastoammattilaisten portaali.

Portaalin osakokonaisuudet

Sisältötietokanta

Sisältötietokanta on kaikkien kirjallisuuteen liittyvien palveluiden tuottamisen perustyökalu ja portaalin sydän. Se on uudenlainen, kirjastojärjestelmistä riippumaton tietokanta, jonne voidaan systemaattisesti avata kaunokirjallisuuden sisältöjä. Tähän työhön voivat osallistua niin kirjastoammattilaiset kuin portaalin käyttäjät.

Suomalaisen, niin suomenkielisen kuin suomenruotsalaisen, kaunokirjallisuuden takautuva sisällönkuvailu tukee kirjastojen sivistyksellistä tehtävää ja monipuolista lukuharrastusta, sen avulla on mahdollista etsiä kiinnostavaa luettavaa myös vanhemman kirjallisuuden joukosta. Parhaimmillaan sisältötietokanta on portaalin ainutlaatuinen vahvuus: vastaavaa mahdollisuutta hakea monipuolisesti (esim. aiheen perusteella) suomenkielistä kaunokirjallisuutta ei ole missään muualla.

Sisältötietokanta karttuu vaiheittain ja vaatii useiden sitoutuneiden kirjastojen pitkäjänteistä ja verkostomaista yhteistyötä. Tämän verkoston rakentaminen ja yhteisten sisällönkuvailun periaatteiden laatiminen on kaunokir-jallisuusportaalin esiselvitysvaiheen tavoite. Esiselvitysvaiheessa arvioidaan sitä, kuinka sisältötietokannassa voidaan ottaa käyttöön uusia Web 2.0 –sovelluksia, jotka mahdollistavat verkkopalvelujen käyttäjien osallistumisen sisällön tuottamiseen. Käyttäjien näkemykset antavat aivan uudenlaisia virikkeitä myös kirjastojen näyttelyille ja kirjallisuusesittelyille.

Portaalihankkeessa kartoitetaan kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun ja tiedonhaun välineiden nykytilanne, ja arvioidaan sitä, kuinka nämä jo olemassa olevat lähteet saadaan tehokkaammin hyödynnettyä osana sisältötieto-kantaa. Sisältötietokannan ja kirjastojen kokoelmatietokantojen välillä on avoimet rajapinnat.

Sisältötietokantaan liittyy uudenlainen näyttöluettelo, joka tekee tietokannasta paljon enemmän kuin pelkän tie-donhaun välineen. Se muodostaa alustan, jolla käyttäjä voi jalostaa luettelointitietoja kuvailemalla teosten sisäl-töjä, suosittelemalla, jakamalla ja arvioimalla lukukokemuksia. Lukupäiväkirjaa ylläpitämällä käyttäjä voi myös seurata oman lukuharrastuksensa vaiheita.

Julkinen portaali

Julkinen portaali on kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille suunnattu avoin verkkopalvelu, johon on kerätty monipuolisesti ja jäsennellysti kirjallisuuteen ja kirjalliseen elämään liittyvää verkkoaineistoa (ks. tarkempi kuvaus alla). Siellä on myös kirjallisuuteen liittyvä ajankohtais- ja uutispalvelu sekä opastusta ja välineitä kirjallisuuden omatoimiseen tiedonhakuun. Sen keskeistä sisältöä ovat kirjojen esittelyt, arvioinnit ja suosittelut. Täällä nostetaan esiin myös kunkin sesongin kiinnostavimmat uutuudet. Julkinen portaali toimii kiinteässä yhteydessä sisältötietokannan kanssa. Tavoitteena on jakaa lukukokemuksia ja synnyttää kirjallisuuteen liittyvää keskustelua.

Ammattilaisten portaali

Ammattilaisen portaali on kirjastolaisten oma fiktiofoorumi, kohtauspaikka, jossa voi jakaa kokemuksia, keskustella aihepiiriin liittyvistä kysymyksistä ja ongelmista, kertoa onnistuneista kampanjoista tms. Portaalin tämä osa on kollegiaalinen ideoiden jalostamo, tietämyksen jakamisen paikka.

Portaalihankkeen vaiheet

Kaunokirjallisuusportaalihanke on laaja projekti, joka toteutetaan kolmessa vaiheessa. Niiden kaikkien toteuttamiseen ja läpiviemiseen tarvitaan erillisrahoitusta. Jokaisessa vaiheessa huolehditaan riittävästä tiedotuksesta ja keskeisten toimijoiden sitouttamisesta projektiin.

Tuotantokäytössä olevan portaalin toimittamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen tarvitaan yhden henkilön vuosittainen työpanos, joka jatkossa pitäisi sisällyttää osaksi Kirjastot.fi:n rahoitusta.

Kokoontumiset

Järjestäytymiskokous 16.4.2007

Kaunokirjallisuushankkeen ensimmäinen kokous järjestettiin Turun uudessa kaupunginkirjastossa 16.4.2007 klo 10 alkaen. Mukaan oli kutsuttu henkilöitä, joilla tulee olemaan merkitystä hankkeen edetessä.

Esityslistalla oli seuraavat asiat:

• Kokouksen avaus ja järjestäytyminen
  • Tervetuloa Turkuun! / Inkeri Näätsaari
  • Esittäytymiskierros
  • Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta.
• Lyhyt johdatus olennaiseen eli mistä tässä on kysymys
• Kirjastojen verkkopalveluista ja Kirjastot.fi:n kehittämisestä / Matti Sarmela
• Kirjallisuuden verkkopalvelun tavoitteista ja sisällöstä / Kaisa Hypén
• Tekniikasta ja verkkoympäristöstä / Erkki Lounasvuori
• Nuorten verkkopalvelu/Kirjastot.fi / Matti Lassila
• Terminologiaa: kaunokirjallisuusportaali vai kirjastojen yhteinen kaunokirjallisuuden verkkopalvelu?
• Projektinhallinta, hankkeen kokonaisuus ja osa-alueet, liikkeellelähtö
  • Suunnitelmien mukaan Kirjastot.fi -toimituksella on vastuu palvelun teknisestä toteutuksesta, Turun kaupunginkirjastossa valmistellaan sisällöllisiä ratkaisuja. Sisällöllinen ja tekninen suunnittelu ovat riippuvaisia toisistaan, ja vaativat erilaisten asiantuntijoiden kuulemista hankkeen eri vaiheissa.
  • Hankkeen kokonaisuuden hallinta vaatii valmisteluvastuiden ja aikataulujen määrittelyä, sujuvaa tiedonkulkua eri osapuolten välillä ja toimintakäytännöistä sopimista. Projektin eri osien suhde kokonaisuuteen ja toisiinsa on hahmotettava ja niiden toteutus vaiheistettava ja aikataulutettava järkevällä tavalla.
  • Asialistan liitteenä on Opetusministeriölle tehdystä hakemuksesta poimitut hank-keen kokonaisaikataulu, osakokonaisuudet, tavoitteet, tehtävät ja vastuutahot. Keskustellaan sen pohjalta hankkeen sisällöistä ja toteutustavoista.
  • Tavoitteena on testata ideoita ja kehittää niitä lisää sekä antaa raameja jatkotyöskentelylle. Kuinka projektin kokonaisuutta voidaan hallita? Mikä on projektiorgani-saatio ja ohjausryhmän rooli siinä? Millaisia työryhmiä mahdollisesti tarvitaan? Millaisella aikataululla eri kokonaisuuksia ryhdytään toteuttamaan?

• Tiedotus
  • Hankkeen sivu Kirjastot.fi -palvelussa:
    • hankkeesta ja sen edistymisestä tiedottaminen
    • palautteen ja ideoiden kerääminen
    • päivitysoikeudet?

• • Hanketta esitellään ainakin:
    • Kirjastolehdessä 2/07
    • Fiktiopäivässä 20.4.
    • Kirjastopäivien kaunokirjallisuuden ammattitapaamisessa 6.6.
    • Muissa yhteyksissä?

• Muut asiat

Järjestäytymiskokouksen pöytäkirja

Aika: 16.4.2007 klo 10 -15.30

Paikka: Turun kaupunginkirjasto, pääkirjasto, iso neuvottelutila

Läsnä:

• Kaisa Hypen - Turun kaupunginkirjasto, pj. ja muistio, palvelun sisällölliset ratkaisut
• Marja-Rii Jokinen - Turun kaupunginkirjasto, verkkopalvelujohtaja (aamupäivä)
• Matti Lassila - Kirjastot.fi, Nuorten valtakunnallinen portaali
• Erkki Lounasvuori - Kirjastot.fi, tekniikka ja verkkoympäristö
• Satu Lund - Mikkelin kaupunginkirjasto, Origo-kirjastojen edustaja
• Tuulia Nieminen - YLE Kirjasto – tietopalvelu, erityisesti runojen tietopalveluun liittyvät kysymykset
• Inkeri Näätsaari - Turun kaupunginkirjasto, kirjastotoimenjohtaja (aamupäivä)
• Laura Pitkonen - Helsingin kaupunginkirjasto, Sanojen aika
• Kari Pohjola - Salon kaupunginkirjasto, Varsinais-Suomen maa-kunnan kirjastojen edustaja
• Leena Sallas - Turun Ammattikorkeakoulu, projektiyhteistyö-hankkeet Turun kaupunginkirjaston kanssa
• Matti Sarmela - Kirjastot.fi, tekniikka ja verkkoympäristö
• Virva Soikkeli - Vaasan kaupunginkirjasto, KITKA II, kirjailijatieto

Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

Tervetuloa Turkuun! ja esittäytymiskierros

Inkeri toivotti kaikki tervetulleiksi Turkuun ja toivotti hankkeelle onnea. Osallistujat esittäytyivät ja kertoivat, kuinka he tai heidän edustamansa organisaatio liittyy hankkeeseen. Näitä kytköksiä on kirjattu osallistujaluetteloon.

Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Sovittiin, että Kaisa johtaa puhetta ja kirjaa myös asiat ylös.

Lyhyt johdatus olennaiseen eli mistä tässä on kysymys

Kuultiin alustukset:

• Kirjastojen verkkopalveluista ja Kirjastot.fi:n kehittämisestä / Matti Sarmela
• Tekniikasta ja verkkoympäristöstä / Erkki Lounasvuori
• Nuorten verkkopalvelu/Kirjastot.fi / Matti Lassila
• Kirjallisuuden verkkopalvelun tavoitteista ja sisällöstä / Kaisa Hypén

Keskusteltiin niiden pohjalta:

• kirjastot uudenlaisessa kilpailutilanteessa, esim.
  • David Weinberger HS 12.4.07: internetin toimintakäytännöt, mahdollisuudet ja vahvuudet päinvastaiset kuin perinteisessä kirjastossa
  • verkossa uudet toimijat ovat tulleet kirjastojen perinteiselle toiminta-alueelle (esim. HS:n kirjallisuuspalvelu, uusimpana osana Kaupunkikirjasto)
  • kirjastojen verkkopalveluiden kehitystyö hidasta: resurssien vähyys, päällekkäiset palvelut, keskinäinen kilpailu
  • kuinka kirjastojen ainutlaatuisuus ja vahvuudet kirjallisuuden osaajana saadaan esille verkossa?

• on meneillään runsaasti erilaisia verkkohankkeita, joilla on yhtymäkohtia kirjallisuuspalvelun suunnitteluun:
  • Machinese, FinnONTO, Leijuke, YSO, Kaunokin verkkoversio. Projektissa otetaan kantaa myös siihen, tarvitaanko Kaunokista ontologia-muotoa, mikä Kaunokin suhde YSOon on.
  • Kirjastot.fi -palvelun kokonaisuudistus
  • Nuorten palvelun suunnittelusta saadut kokemukset. Esiselvitysvaiheen loppuraportti tulee verkkoon viikolla 16
  • valtakunnallisen verkkotyöryhmän perustaminen Yleisten kirjastojen neuvoston alaisuuteen?
  • kirjastojen paikalliset hankkeet, esim. Hämeenlinna

Terminologiaa: kaunokirjallisuusportaali vai kirjastojen yhteinen kaunokirjallisuuden verkkopalvelu? Toimintojensa puolesta kokonaisuuteen tulee todennäköisesti niin portaalielementtejä kuin vapaampia yhteisöllistä osallistumista tukevia elementtejä. Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu -nimitys kuvannee portaalia paremmin kokonaisuuden luonnetta.

Projektinhallinta, hankkeen kokonaisuus ja osa-alueet, liikkeellelähtö

Keskusteltiin vilkkaasti alustusten pohjalta. Alle on kirjattu keskustelusta poimittua:

Sisältötietokanta/nimekerekisteri:

• mahdollisia tietokantoja: Fennica, WorldCat, Helmet. Fennicassa ja WorldCatissa ei valmiita sisällönkuvailuja.
• kuinka jo tehtyä työtä voidaan hyödyntää? Voidaanko kokoelmatietokannoista siirtää sisällönkuvailuja nimekerekisteriin, onko se järkevää? BTJ:n oikeudet asiasanoituksiin?
• kirjastot saatava ymmärtämään rekisterin välttämättömyys ja innostumaan tietojen täydentämisestä. Jää torsoksi, jos ei saada riittävästi sisällönkuvailuja - tietojen täydentäminen oltava helppoa, selkeät ohjeet
• mistä lähdetään liikkeelle?
  • runot?
    • ei juuri hakumahdollisuuksia
    • miten? Kokotekstit? Vai nimi ja alkusäe? Yksittäisten runojen indeksointi? Runouden tietopalvelun kannalta järkevintä tallentaa kokoteksteinä, jotka mahdollistavat sanahaun. Onko tämä mahdollista? Tekijänoikeudet? Kirjastojen oikeudet tekstien skannaamiseen? Työmäärä? Tietokannassa on oltava ainakin valmiudet kokotekstien tallentamiseen/hakuun.
    • tulossa Lahden käännösrunotietokanta, SKS:n Suomen Kansan Vanhat Runot -tietokanta. Otettava selvää, millaisia nämä ovat, miten niitä voitaisiin palvelussa hyödyntää. Mitä muita sähköisen palvelun hankkeita SKS:llä on meneillään?
  • kertomakirjallisuus?
    • systemaattinen sisällönkuvailu v. 1997 alkaen
    • kirjastot indeksoineet satunnaisesti vanhempaa aineistoa
    • Roma
  • uutuusaineiston indeksointi rekisteriin? Yhteistyö BTJ:n kanssa? Kustannukset?
  • mitkä ovat rekisterin vaikutukset kokoelmatietokantoihin? Mitä vaatimuksia se asettaa kokoelmatietokannoille?
  • rekisteri testattavissa v. 2007 aikana?
  • kaunokirjallisuus pilottina, jatkossa voidaan täydentää myös muun aineiston osalta

Julkinen portaali/palvelu:

• tavoite: helppokäyttöinen, innostava käyttöliittymä niin palvelun tuottajalle kuin käyttäjälle
• laaja yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa
• taustaksi tutkittava monipuolisesti verkossa olevia kirjallisuuspalveluita: kotimaisia, muualla maailmassa tuotettuja, muiden alojen palveluita, joista voisi saada ideoita kirjallisuussivuille. Esim. All music guide, LibraryThing…
• yhteistyö kustantajien kanssa: tekstinäytteet, tietoa uutuuskirjoista yms. Yhteys Suomen kustannusyhdistykseen.
• palveluun saatava myös videoita, mm. kirjailijahaastatteluita. Näitä verkossa tarjoavat ainakin YLEn Elävä arkisto, Helsingin Sanomien kirjallisuus-sivustot ja erilaiset netti-tv:t. Tärkeä yhteistyökumppani voisi olla myös KirjastoKanava, josta enemmän tietoa seuraavassa kokouksessa.
• lukuvinkit, kirjaesittelyt: ei anonyymejä, vaan tehdään omalla nimellä - palvelu saa kasvot, erilaiset suosittelijaprofiilit, joiden suosituksiin voi luottaa. Nostaako toisaalta kirjastolaisten kynnystä osallistua?
• kuinka kirjallisuuskritiikki saadaan palvelun osaksi? Kiiltomato.net, Kirjallisuus-arvosteluja -vihkot, Aleksin ja Arton kritiikit, päivälehtien kritiikit?
• kirjailijatieto osaksi palvelua: Kitka II jatkaa sen pohtimista, kuinka kirjastojen tuottamien kirjailijatietokannat, -hakemistot ja -sivustot saadaan yhteisesti haettaviksi, ja kuinka ne saadaan osaksi kirjallisuuden verkkopalvelua. Matti Lassila esitteli Drupal-ohjelman mahdollisuuksia toimia kirjailijatiedon hakualustana. Kitka II:ta työstetään kiinteässä yhteistyössä kirjallisuuden verkkopalvelujen kehittämisen kanssa.
• tullaanko palveluun sisälle nimekerekisterin ja vai palvelun etusivun kautta?
• palvelulla tulee olemaan oma verkko-osoite, ja se toimii itsenäisenä Kirjastot.fi -palvelukokonaisuuden osana. Kifi:n käyttöliittymäuudistus: uusi ulkoasu, kirjastojen brändin vahvistaminen.
• Kirjastot.fi:n olemassa olevien palveluiden hyödyntäminen (Kysy kirjastonhoitajalta, Linkkikirjasto…)
• ylläpito: päätoimitus ja tekninen ylläpito Kirjastot.fi:ssä, rahoitus Opetusministeriöltä.

Jatkotyöskentely

Kehitystyö pääsee vauhtiin, kunhan projektityöntekijä aloittaa heinä-elokuussa. Projektityöntekijä mm.:

• tekee kyselyn kirjastoille:
  • mitä kirjallisuuteen liittyvää verkkoaineistoa niiden sivuilla on
  • miten kirjallisuuden sisällönkuvailua on tehty kokoelmatietokantaan
  • mitä aineistoa ja palveluita sivuilla pitäisi olla (kokouksen jälkeen tuli mieleeni, kuinka saataisiin myös muiden kuin kirjastoihmisten, ei kirjastoa aktiivisesti käyttävien mutta potentiaalisten kirjallisuuden verkkopalvelun käyttäjien näkemyksiä kehittämiseen mukaan? Minne verkossa voisi laittaa tällaisen avoimen kyselyn? KH)
  • ovatko kirjastot halukkaita täydentämään nimekerekisteriä
  • ovatko kirjastot halukkaita tuottamaan palveluun sisältöä
  • käy läpi ja arvioi erilaisia kirjallisuuteen liittyviä verkkopalveluita
• listaa mahdollisia yhteistyökumppaneita
• osallistuu tiedotukseen

Sitä ennen projektin eri osia työstetään Kirjastot.fi -toimituksessa ja Turun kaupunginkirjastossa. Tarvittaessa kokoonnutaan pienemmissä työryhmissä pohtimaan hankkeen osa-alueita, ja tiedotetaan eri osapuolille projektiin liittyvistä omista kuvioista.

Tällä kokoonpanolla kokoonnutaan todennäköisesti seuraavan kerran elokuussa.

Tiedotus

Hankkeesta on tärkeää tiedottaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, että saadaan kirjastot kiinnostumaan siitä ja osallistumaan sen suunnitteluun ja toteuttamiseen (sisällöntuottaminen). Vain siten saadaan riittävä panos esim. nimekerekisterin täydentämiseen. Hankkeesta ollaan oltu kiinnostuneita, ja siitä halutaan kuulla lisää, joten nyt pitäisi reagoida.

Hankkeen sivu Kirjastot.fi -palvelussa:

• hankkeesta ja sen edistymisestä tiedottaminen
• palautteen ja ideoiden kerääminen
• päivitysoikeuksia annetaan tarpeen mukaan

Ensimmäinen tiedote: Kaisa toimittaa Matti S:lle hankkeeseen liittyvän tiedotteen viikolla 17.

Hankkeeseen liittyvää aineistoa kerätään myös Kirjasto-Wikiin. Tarvitaan ehkä myös suljettu keskustelufoorumi, johon vain hankkeessa mukana olevilla on pääsy.

Hanketta esitellään ainakin:

• Kirjastolehdessä 2/07
• Fiktiopäivässä 20.4.
• Kirjastopäivien kaunokirjallisuuden ammattitapaamisessa 6.6.
• Radion Kulttuuriuutisissa viikolla 17?
• Yleisten kirjastojen neuvostossa viikolla 17?
• Muissa yhteyksissä, missä?

Hankkeen kannalta keskeisiä linkkejä

• Verkko-Kaunokki - kaunokirjallisuuden asiasanasto, jonka sisällöllisestä ja toiminnallisesta ylläpidosta vastaa Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
• Verkko-Kaunokkiin liittyvä tiedote - julkaistu Kirjastot.fi:ssä.
• Kaunokirjallisuuden sisältöön perustuva luokitus - Suomen kirjastoseuran fiktioryhmä ja Turun kaupunginkirjasto
• Yleisten kirjastojen lasten ja nuorten verkkopalvelut -esiselvitysraportti (.pdf, 75 s.) Matti Lassila 10.4.2007
• Kirjastot.fi
  • Kirjastot.fi:n Kirjallisuuskanava
    • Kirjastojen ja kustantajien kirjailijahakemistoja
• Sanojen aika - Sanojen aika on Helsingin kaupunginkirjaston ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä tietokanta, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Tiedot on koottu sekä kirjailijoilta itseltään että julkisista lähteistä. Tietokantaa kartutetaan ja nykyisiä tietoja täydennetään koko ajan.
• Eken kirjallisuuslinkit Delicio.us:ssa
• SKS Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
• Kiiltomato - Kiiltomato.net on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Kiiltomato.net etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota.
• Roma-tietokanta - ROMA on Erkki Salon kokoama n. 12 000 viitettä sisältävä kaunokirjallisuuden viitetietokanta. Roma sisältää sekä kotimaista että käännöskirjallisuutta. Jokainen kirja on kuvailtu kirjan sisältöön liittyvillä asiasanoilla (esim. merirosvot tai 1600-luku). Tietokanta sisältää ennen vuotta 1996 julkaistuja teoksia.
• KITKA - Esiselvitys kirjailijatietokantojen ja -sivustojen yhdistämisestä.
• KITKA - KITKA-projektin eteneminen KirjastoWikissä
• Sanataide - Sanataide on kaiken kirjoittamista ulos, purkamista, särkemistä - niin kauan että jäljelle jää vähemmän kuin ei mitään - minä itse.
• HS-kirjat - Kirja-arvostelut, Kaupunkikirjasto, Klassikkoautomaatti ym.
• Frank-monihaku - Kaikki Suomen kirjastojen aineistotietokannat samanaikaisesti haettavissa.
• Nelli-portaali - Nelli on kansallinen tiedonhakuportaali, joka sisältää yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen sekä yleisten kirjastojen hankkimia elektronisia aineistoja (mm. e-lehtiä, e-kirjoja ja viitetietokantoja).
• YSO - Yleinen Suomalainen Ontologia - koekäytössä, toteutettu ONKI-selaimen avulla
• Sarjakuvaportaali NordiComics - suomalaisten toteuttama, yhteispohjoismaisesti ylläpidetty palvelu. Osoite maalis08-> www.nordicomics.net (palvelu uudistuu)
• IMDB-elokuvahaku Internation movie database - erit. kuvahaku hyvä esimerkki semanttisen webin ominaisuuksista
• ym. ym - projektin jäsenet lisäilkää itse hankkeen kannalta tärkeitä linkkejä!

Esitelmiä

• Kirjastot ja Web 2.0, 7.-8.3.2007 (.ppt) / Erkki Lounasvuori ja Matti Sarmela

Käsitteitä

• Perustamiskokouksessa tuli esiin jossakin vaiheessa termi Leijuke. Leijuke on kutsumanimi mash-up linkittämiselle, jossa semanttisia (suosittelu)linkkejä voidaan helposti siirtää mihinkä tahansa järjestelmään ja html-sivuun. Leijukkeen käyttöönotto on kuulemma helppoa: rivi tai pari koodausta riittää. Asiaa etenee seuraavasti:
  • Leijuke viilailua varten valmis
  • Leijuke moninäkymähausta
  • Leijuke vaikuttaa sen verran monipuolisen taipuisalta ja lupaavalta, että sitä kokeiltaneen Opintie-portaalin-käyttöliittymässä. Näin saadaan linkitykset useisiin järjestelmiin lähes vaivattomasti
  • Palaan asiaan, kun FinnONTOn työpajat saa työstettyä Leijukkeen pisemmälle - MuseoSuomessa sitä on kuulemma jo testailtu.